Yhä useampi lapsi käyttää kuulokkeita – ja vastuu turvallisuudesta kuuluu vanhemmille

Lapsille ostetaan paljon kuulokkeita esimerkiksi musiikin kuuntelua tai pelaamista varten. Kuulokkeiden myynti on lisääntynyt entisestään viime vuosien aikana.

Pienimmille lapsille ostetaan sankamallisia kuulokkeita, joissa äänenvoimakkuutta ei yleensä saa säädettyä yli 85 desibelin tasolle. Lisäksi monissa älylaitteissa voi halutessaan asettaa rajoituksen tätäkin alemmas, elektroniikkaa myyvistä Gigantista ja Verkkokauppa.comista kerrotaan.

Alakouluikäisille lapsille hankitaan samoja sankakuulokkeita kuin aikuisillekin ja jonkin verran myös pieniä nappikuulokkeita.

Oli sitten kyse lapsesta tai aikuisesta, liian pitkä aika liian kovassa metelissä aiheuttaa vaurioita, huomauttaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hanna Karvonen Terveystalosta.

– Kun on kyse kuulokkeista, korvat kestävät yhtäjaksoisesti 1,5 tuntia 82 desibelin meteliä. Kun melu menee yli 90 desibelin, vaurioita alkaa tulla jo 11 minuutin jälkeen. Sen sijaan 70 desibelissä pitäisi olla kokonainen vuorokausi putkeen, jotta aistisolut alkaisivat tuhoutua.

Karvonen muistuttaa, että vastuuta oikeanlaisesta kuulokkeiden käytöstä ei voi sälyttää lapselle. Vanhemman on käytävä perusasiat lapsen kanssa läpi ja tehtävä selväksi, että liian kovat äänet aiheuttavat pysyviä vammoja.

Riskit koskevat musiikin kuuntelun lisäksi yhtä lailla myös esimerkiksi sellaisia pelejä, joihin liittyy yllättäviä ääniä. Karvosen mukaan vastamelukuulokkeet voivat auttaa siinä, ettei lapsi joudu lisäämään äänenvoimakkuutta peittääkseen ympäristön ääniä.

Kuuloliiton asiantuntijan Elina Rytsölän mielestä nappikuulokkeita ei kannattaisi hankkia lapsille lainkaan. Nappikuuloke on korvakäytävässä lähempänä kuulojärjestelmää, jolloin myös vaurioita syntyy helpommin. Sankakuulokkeilla sama äänenvoimakkuus on merkittävästi vaimeampi.

– Itse suosittelisin säätämään lasten kuulokkeilla kuunteleman metelin alle 60 desibeliin. Jos tämä ei onnistu, kannattaa ensisijaisesti suosia ilman kuulokkeita kuuntelua, vaikka se toisi ympäristöön hiukan häiriötä, Rytsölä toteaa.

Melusta stressioireilua

Karvonen kertoo, että tutkimusten mukaan lasten aivot reagoivat meluun aikuisten aivoja herkemmin ja ovat siten myös erityisen alttiita melun vaikutuksille. Meteli nostaa helposti lasten stressitasoja, vaikka kyse olisi mieluisasta vapaa-ajanviettotavasta.

– Tutkimusten mukaan jatkuva yli 70 desibelin metelissä oleminen lisää mielenterveysongelmien riskiä. Jos lapsella on levottomuutta, uniongelmia, ärtymystä tai keskittymisvaikeuksia, kannattaa kiinnittää huomiota myös tähän, Karvonen sanoo.

Korvalääkärin vastaanotolle tulee säännöllisesti aikuisia meluvammapotilaita. Sen sijaan lapsen meluvamman mahdollisuutta vanhemmat eivät Karvosen mukaan yleensä osaa epäillä – tai välttämättä edes pelätä. Ajoittain Karvonen törmää vanhempiin, jotka mainitsevat ohimennen lapsensa olevan herkkä äänille. Lapsen luonnollinen reaktio meteliin nähdään siis helposti yliherkkyytenä.

Vaikka lapsi potisi liiallisen melualtistuksen seurauksena jonkinlaisia oireita, hän ei todennäköisesti osaisi tai ymmärtäisi niistä kertoa.

– Esimerkiksi korvatulehduksen jälkeen aikuiset raportoivat monenlaisia oireita. Lapset yleensä eivät, vaikka taatusti heilläkin niitä on. Lapset helposti hyväksyvät tilanteensa sellaisenaan. Ulospäin ainoa merkki voi olla lisääntynyt stressioireilu.

Tinnitus on hyvä varoitus

Nuoret sen sijaan osaavat tunnistaa oireitaan paremmin ja myös huolestua niistä. Meluvammoista alettiin vuosituhannen vaihteen jälkeen puhua enemmän, mikä toi korvalääkärin vastaanotolle enenevässä määrin nuoria, jotka olivat altistuneet kovalle metelille esimerkiksi konsertissa ja pelkäsivät pysyviä vaurioita, kertoo Rytsölä Kuuloliitosta.

– Tyypillinen tapaus oli, että kova melu oli saanut nuoren korvat soimaan ja hän pelkäsi tinnituksen jääneen päälle. Useimmiten tinnitus oli kuitenkin ohimenevää eikä kuulokäyrässä näkynyt muutoksia.

Rytsölän mukaan tinnitus on hyvä varoitus siitä, mitä oma korva kestää. Kun välttää melua jonkin aikaa, korvien soiminen usein rauhoittuu itsestään.

Myös lapset voivat kokea tinnitusta. Esimerkiksi päiväkotimelu voi Rytsölän mukaan nousta pahimmillaan 70–80 desibeliin. Lapsi saattaa kertoa liian kovasta metelistä painamalla kädet korvilleen.

Siinä missä tinnitus usein häviää itsestään, kuulokäyrästä todettava kuulonalenema on pysyvä. Kuulonalenemaan ei välttämättä liity tinnitusta. Jos lievä alenema todetaan rajun melualtistuksen jälkeen, testi kannattaa varmuuden vuoksi toistaa kahden viikon kuluessa.

Kuulonalenema voi syntyä yksittäisestä todella kovasta äänestä tai olla seurausta pitkään jatkuneesta melualtistuksesta. Melualueen kuulonalenema näkyy arjessa tyypillisesti niin, että ihmisen on vaikeampi saada hälyssä selvää puheesta.

Hanna Karvonen kertoo, että melualueen kuulonalenema on korkeissa äänissä, mutta laajenee herkästi puhekuuloalueelle asti pitkäjaksoisessa tai toistuvassa melussa. Nappikuulokkeiden aiheuttama meluvamma osuu lähemmäs puhekuuloaluetta. Kuulo alkaa ikääntymisen myötä heikentyä erityisesti puhekuuloalueelta, joten ”ikäkuulon” oireet tulevat nopeammin esille, jos ihmisellä on ennestään laaja meluvamma.

– 1980-luvulla suomalaislapset saivat käyttöönsä korvalappustereot. Nyt nämä lapset ovat 40–50-vuotiaita, ja kuulon rappeutuminen alkaa hiljalleen 50 ikävuoden jälkeen. On mahdotonta sanoa, kuinka paljon kuulokkeiden käyttö on aiheuttanut meluvammoja. Ehkä se käy ilmi tulevaisuudessa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut