Kun Venäjän öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pyritään irtautumaan, energian säästäminen on osa työkalupakkia. Tehokkaimpien säästökeinojen joukossa ovat huonelämpötilan laskeminen, nopeusrajoitusten alentaminen moottoriteillä sekä eri tavat vähentää autolla liikkumista.
– Asuminen ja liikkuminen yhdessä muodostavat suuren osan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Kodin energiankulutuksesta jopa puolet kuluu lämmitykseen, joten sisälämpötilan lasku on järeä toimenpide, sanoo kestävyysratkaisujen asiantuntija Tuuli Hietaniemi Sitrasta.
Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtäväkenttään kuuluu tulevaisuuden ennakointi ja kestävän kehityksen edistäminen.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA (International Energy Agency) suosittelee säästökeinoiksi myös kimppakyytejä, etätöitä sekä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen suosimista. Osalle suomalaisista esimerkiksi autoilun vähentäminen on hankalaa, osalle hyvinkin helppoa.
– Jokaiselle varmaan löytyy oma sopiva yhdistelmä keinoista. Kannattaa ottaa pienet ratkaisut ja yhdistää. Energiansäästötoimia on monia, ratkaisut tulevat pieninä virtoina, sanoo Hietaniemi.
Kahden asteen pudotus säästää 10 prosenttia
Asuntojen ja toimitilojen lämmityksessä kahden asteen lämpötilan lasku tuo noin kymmenen prosentin vähennyksen energian kulutukseen. Tämä toteutuu esimerkiksi pudottamalla huoneenlämpö 22 asteesta 20 asteeseen.
– Olohuone ehkä ei ole ensimmäinen paikka, jossa lämpötilan laskeminen tuntuu helpolta. Makuuhuoneessa voi alentaa, kylpyhuoneessa suomalaisilla usein on tarpeettoman lämmintä, sanoo energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Autotallin, varaston ja porraskäytävän lämpötilaa voi laskea ilman, että muutos tuntuisi asumismukavuudessa. Monilla työpaikoillakin lämpöä voi pudottaa asteen tai pari.
– Ja unohdetaan ulkona käytettävät lämmittimet, esimerkiksi terassilla, Suur-Uski suosittelee.
Viileämpi ilma voi olla terveydeksi
Viileämpi sisäilma voi olla myös terveellisempää.
– Sisäilman laatu monesti paranee, kun lämpötilaa lasketaan. Liian korkea lämpötila lisää sisäilmaongelmia, ja myös ihmisen vireystaso laskee, sanoo Tuuli Hietaniemi.
Liian lämmin sisäilma on usein samalla liian kuivaa. Liika lämpö voi aiheuttaa myös sen, että hengitysilmaan päätyy haitallisia päästöjä rakennusmateriaaleista.
Suositeltu huoneenlämpö on noin 20–22 astetta, 19 astettakin voi olla ihan sopiva.
Päivi Suur-Uski nostaa lämmityksen lisäksi esille lämpimän veden käytön. Sitäkin vähentämällä – esimerkiksi suihkussa vietettyä aikaa lyhentämällä – on mahdollista pienentää energiankulutusta. Myös kodin sähkölaitteiden käyttöä sopii tarkastella kriittisesti.
– Kaikki, mikä on turhaan päällä, pitäisi pystyä sammuttamaan.
Vauhdin vähennys säästää bensaa
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on hiljattain julkaissut kaksikin suosituslistaa toimista, joilla öljyn käyttöä pystyttäisiin nopeasti vähentämään. Ensimmäinen on suunnattu lähinnä päättäjille, toinen tavallisille kansalaisille. Ensimmäisen listan ykkösenä on nopeusrajoitusten alentaminen moottoriteillä vähintään kymmenellä kilometrillä tunnissa.
– Jos kesänopeudet laskisivat 120 kilometristä tunnissa 110:een, niin tuskin sitä moni huomaisi – se ei kovin paljon vaikuta matka-aikaan, sanoo Hietaniemi Sitrasta.
Nopeus vaikuttaa bensiinin kulutukseen etenkin silloin, kun vauhti kasvaa yli 100 kilometriin tunnissa. Hidastaminen 120 kilometrin tuntivauhdista sataan vähentää moottoritiellä pöristelevän bensankulutusta kymmenkunta prosenttia, jopa enemmän.
Suurin osa automatkoista on kuitenkin lyhyehköjä ja ne ajetaan muualla kuin moottoritiellä, muistuttaa Suur-Uski Motivasta.
– Jos yhdistetään taloudellinen ajotapa, nopeusrajoitusten lasku sekä lyhyiden ajojen vähentäminen autolla, näillä keinoilla voidaan bensiinin kulutusta vähentää noin 10–20 prosenttia, arvioi Suur-Uski.
Energiayhtiö Neste kertoi pari viikkoa sitten, että se on onnistunut korvaamaan noin 85 prosenttia Venäjältä ostettavasta raakaöljystä muilla öljyhankinnoilla. Yhtiön mukaan jäljellä olevat raakaöljyn hankintasopimukset Venäjältä päättyvät heinäkuussa.
Kimppakyyti, etätyö, pyöräily...
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n suosituksista useimmat painottuvat liikenteeseen: kimppakyydit, etätyöt mahdollisuuksien mukaan sekä kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen suosiminen.
– Etätyöllä energiaa tietysti säästyisi, jos on kulkenut töihin autolla, sanoo Hietaniemi.
Edelleen IEA suosittelee autotonta sunnuntaita isoihin kaupunkeihin, rahtikuljetusten tehostamista, sähköautojen lisäämistä sekä matkustamista lentokoneen sijaan junalla. IEA kehottaa myös hoitamaan liikeasioita mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä sen sijaan, että lennetään paikan päälle tapaamiseen.
Kansalaisille suunnatun listan kärjessä on asuntojen lämpötilan laskeminen talvella ja toisaalta ilmastoinnin vähentäminen kesällä. Seuraavana on kehotus tarkistaa kuumavesiboilerin asetukset.
IEA arvioi maaliskuun puolivälin paikkeilla, että päättäjille suositelluilla toimilla öljyn kulutus laskisi kehittyneissä maissa 2,7 miljoonalla tynnyrillä päivässä seuraavien neljän kuukauden aikana. Kulutus kehittyneissä maissa oli tuolloin 44–45 miljoonaa tynnyriä päivässä.
Säästönikseistä voi tulla uusi normaali
Energiaan liittyvään kriisiin voi kätkeytyä myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi Japanissa Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuonna 2011 johti sähköpulaan ja pakotti nopeasti vähentämään sähkönkulutusta. Viranomaiset pitivät sähkönsäästöä paljon esillä, kansalaisille tarjottiin säästövinkkejä, talven lämmitystä ja kesän viilennystä rajattiin, yrityksiä rohkaistiin ja patistettiinkin energiaa säästäviin uudistuksiin.
– Vedottiin vahvasti yhteiseen hyvään. Osa sähkönsäästökeinoista vakiintui normaaliksi toiminnaksi. Japanissa sähkönkulutus on edelleenkin alhaisemmalla tasolla kuin ennen onnettomuutta, kertoo Hietaniemi.
Sitran julkaisussa aiemmista energiakriiseistä kerrotaan, että Japanissa noin puolet Fukushiman onnettomuuden vuoksi menetetystä ydinsähköstä onnistuttiin korvaamaan energiansäästöllä ja energiatehokkuudella. Reilu kolmannes korvattiin aluksi fossiilisilla polttoaineilla, mutta myöhemmin uusiutuvan energian merkitys on vahvistunut.
Hollannissa taas nykyisen pyöräilykulttuurin taustalla on hyvinkin vahvasti 1970-luvun alkuvuosien öljykriisi ja siitä selviytyminen. Sitä ennen autot olivat enemmän esillä katukuvassa.