Millariikka Rytkösestä tuli Suomen näkyvin lakkokenraali, mutta lähtikö hän työtaisteluun liian pienellä sotakassalla? – Lähteet arvioivat hoitajaliittojen hylänneen lakkonsa rahan takia, mitä tukevat uudet tiedot vaatimattomista varoista

Hoitajien suuri lakko olisi ollut tuskallinen ponnistus, joka olisi johtanut hoitajaliittojen eli Tehyn ja Superin varallisuuden merkittävään hupenemiseen.

Molempien järjestöjen työtaistelurahastojen koko ja muu omaisuus runsaan vuoden takaa ovat nyt nähtävillä, koska lähi- ja perushoitajaliitto Super on toimittanut tilinpäätöksensä toissa vuodelta Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Työmarkkinariidassa hoitajia on johtanut Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hän on taustaltaan kätilö ja osastonhoitaja, ja perinteisten keinojen lisäksi hän on edistänyt ammattikuntansa asiaa ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Torstaina Rytkönen kertoi Twitterissä, että valmistui maailman parhaaseen ammattiin 21 vuotta sitten.

– Unelma-ammatin työolot ja palkkaus ovat tänään sellaiset, että unelmasta on tullut painajainen, hän kirjoitti.

Painajaisesta herättiin jo runsas kuukausi sitten siihen, että yhteensä 25 000 hoitajaa meni lakkoon kahdeksi viikoksi. Lisäksi 35 000 hoitajan piti aloittaa kahden viikon lakko huhtikuussa, mutta hoitajajärjestöt peruivat lakon viime hetkellä.

Rytkönen kertoi syyksi äkkikäännökselle perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) valmisteleman potilasturvallisuuslain, joka olisi velvoittanut tietyn määrän hoitajia töihin myös lakkojen aikana. Useat työmarkkinoita läheltä seuranneet lähteet arvioivat kuitenkin uutistoimisto STT:lle, että todellinen syy lakon perumiselle oli raha.

Julkiseksi tulleet taloustiedot tukevat väitettä. Laskentatoimen professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta sanoo, että huhtikuun suuri lakko olisi ollut järjestöille taloudellisesti todella vaikea ja raskas.

– Kassat eivät välttämättä olisi menneet aivan kuivaksi, mutta vähiin rahat olisivat käyneet, hän sanoo.

Kolkko laskelma

Hoitajajärjestöjen tämän päivän taloustilanne on sisäpiirin huolellisesti varjelema salaisuus, mutta runsaan vuoden takaisesta varallisuudesta on nyt tarkka pysäytyskuva.

Papereiden mukaan järjestöjen työtaistelurahastoissa oli runsas vuosi sitten yhteensä noin 85 miljoonaa euroa. Helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta oli kaikkiaan noin 100 miljoonan euron arvosta.

Täysin mekaanisesti laskettuna toteutunut ja peruttu lakko olisivat maksaneet yhteensä runsaasti yli 115 miljoonaa euroa, jos hinnan laskee 140 euron päivittäisellä lakkoavustuksella hoitajille. Koska suojelutyön ajalta hoitajille ei kuitenkaan makseta lakkoavustusta, lakon hinta laskee suojelutyöpäivien verran.

Suojelutyön tarkka määrää ei ollut toistaiseksi saatavilla edes toteutuneesta 25 000 hoitajan lakosta, koska tiedot ovat eri muodoissaan kuudessa eri sairaanhoitopiirissä. Työnantajan puolelta kuitenkin suostuttiin arvioimaan, ettei suojelutyöpäivien laskeminen 30 prosentiksi lakkopäivistä pitäisi osua alakanttiin. Tällä arviolla lakkojen kokonaishinnaksi hoitajajärjestöille olisi tullut runsaat 80 miljoonaa euroa.

– Jos seuraava lakko olisi tullut, kyllä sieltä olisi taseesta lähes kaikki kadonnut, laskentatoimen professori Malmi sanoo.

Rytkönen: Syy on Lindenin

Millariikka Rytkönen kiistää, että huhtikuun suuri lakko olisi toteutuessaan vienyt Tehyn pelimerkit ja aiheuttanut rahaongelmia. Hän vetoaa siihen, että suojelutyön määrä ja järjestön tämän hetken tarkka taloustilanne eivät ole julkisesti saatavilla.

Rytkönen kuitenkin sanoo, että kaavaillun potilasturvallisuuslain – hänen termeillään pakkotyölain – takia jatkolakon toteuttaminen ei olisi ollut vastuullista taloudenpitoa. Laki olisi vesittänyt työtaistelun, hän sanoo.

– Sanon nyt näin, että meidän ei todellakaan kannata hassata meidän rahoja ihan puhtaasti Aki Lindénin takia.

Demariministeri Lindén on sanonut julkisuuteen, että hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä varmistamaan potilaiden turvallisuutta lailla. Itsekin demaritaustainen Rytkönen ei tätä allekirjoita.

– Tällä saat kyllä minun verenpaineeni nousemaan. Että meillä voi olla työväenpuolueen ministeri, joka vesittää laillisen työtaistelukeinon.

Superilla heikompi talous

Hoitajajärjestöistä selvästi heikompi talous on Superilla. Superin työtaistelurahastossa oli runsas vuosi sitten vain runsaat 11 miljoonaa euroa ja helposti rahaksi muutettavaa omaisuuttakin kaikkiaan vain joitakin miljoonia enemmän.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola pitää kuitenkin kiinni siitä, etteivät huhtikuun molemmat lakot olisi tyhjentäneet toteutuessaan Superin kassaa. Hänkin sanoo, että lakon perumisessa oli kyse potilasturvallisuuslaista ja hoitajien lakko-oikeudesta.

– Emmehän me nyt ensimmäiseksi halua viedä itseltämme lakko-oikeutta.

Valmistellaanko irtisanoutumisia?

Rytkönen kertoi huhtikuussa, että hoitajat aikovat valmistella seuraavana työtaistelutoimena joukkoirtisanoutumista. Myöhemmin Super antoi samanlaisen viestin.

– Vaikka en siitä sinulle tarkemmin sano, niin myös se vaatii taloudellisia panostuksia, Rytkönen sanoo.

Rytkönen ei kuitenkaan halua avata, aikovatko hoitajajärjestöt maksaa jotain irtisanoutuville. Hän ei myöskään suostu täsmentämään, mitä järjestelyjä on käynnissä ja koska joukkoirtisanoutuminen voisi toteutua.

– Olisinko kauhean hyvä pokerinpelaaja, jos nyt näyttäisin sinulle minun käden tässä kokonaan? Että tällaiset kortit minulla on tässä, var så god.

Myös Superin Paavola sanoo, että joukkoirtisanoutumisen uhasta ei ole tällä hetkellä mitään uutta kerrottavaa.

Tällä hetkellä kunta-alan työriitaa ratkoo sovittelulautakunta. Se on kertonut antavansa sovintoesityksen kunta-alan työriitaan tiistaina.

Rytkönen sanoo, että työtaistelun mahdollista jatkoa voi avata ehkä hieman enemmän sen jälkeen, kun sovittelulautakunta on ehdottanut ratkaisuaan.

– Nyt me ihan aidosti odotamme, että koska sieltä sovittelulautakunnalta tulee se esitys. Ja haluamme nähdä sen ensin.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut