Jaakko Iloniemi Ylelle: Turkin protestien todellinen kohde Atlantin tuolla puolen

Suomi ja Ruotsi ovat Turkille vain välikappale ja Turkin protestien todellinen maali on Atlantin tuolla puolen, arvioi ministeri Jaakko Iloniemi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Pitkän diplomaattiuran tehneen Iloniemen mukaan Turkin esittämiin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastustaviin kommentteihin tulisi suhtautua rauhallisesti, sillä ne ovat "roiskeita, joita rapatessa tulee".

– Me olemme tässä nyt välikappale, ja todellinen maali on paljon kauempana, taitaa olla Atlantin tuolla puolen, Iloniemi sanoi Ylelle.

Turkki on viime päivinä toistuvasti ilmaissut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vedoten muun muassa siihen, että maat majoittavat kurditerroristeja.

Iloniemen mukaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) perjantainen tapaaminen Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa osoitti, että Yhdysvallat pitää Suomen Nato-kandidaattiasemaa tärkeänä ja on valmis sitä tavalla tai toisella tukemaan.

Samalla Iloniemi arvioi, että Yhdysvaltain suunnalta ei ole odotettavissa kovin jyrkkää suhtautumista Turkkiin.

– Täytyy muistaa, että Turkki on Yhdysvalloille hyvin tärkeä liittolainen ja näin ollen Yhdysvallat ei voi kovin voimakkaasti esiintyä Turkin suhteen, Iloniemi sanoi.

Iloniemi uskoo, että Yhdysvallat saattaa tehdä ainakin jonkinlaisia symbolisia myönnytyksiä Turkin suuntaan.

– Turkki on tavattoman tärkeä Välimeren alueen rauhan kannalta ja Lähi-idän rauhan kannalta. Ne ovat molemmat asioita, jotka kiinnostavat takuulla Yhdysvaltoja hyvinkin suuressa määrin.

"Asevientikiellossa joustamisen varaa"

Turkin kielteinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen oli Iloniemelle yllätys, sillä Suomen ja Turkin suhteet ovat olleet hyvät.

– Meillä oli korkean tason kontakteja Turkkiin aivan hiljattain ja silloin sanottiin, että kaikki on kunnossa. Nyt sitten yhtäkkiä aivan kirkkaalta taivaalta välähti tällainen salama, Iloniemi kuvaili.

Turkille mahdollisesti tehtävistä myönnytyksistä puhuttaessa Iloniemi arvioi, että asevientirajoituksista joustaminen on selvästi todennäköisempää kuin esimerkiksi Turkin pyytämien henkilöiden luovuttaminen Turkkiin.

Suomi ja Ruotsi ovat noudattaneet asevientikieltoa Turkkiin vuodesta 2019 alkaen Turkin Pohjois-Syyriassa harjoittamien sotatoimien vuoksi.

– Ihmisten luovutus on suuri periaatteellinen kysymys ja siinä ei sovi yhtään antaa periksi. Aseviennin kohdalla on enemmän harkinnan varaa, Iloniemi sanoi.

"Turkki pelaa kaksilla korteilla"

Iloniemen mukaan on vaikea arvioida Turkin lopullisia tavoitteita nyt heränneessä Nato-kiistassa. Arviointia vaikeuttaa Turkin omalaatuinen ulkopolitiikka. Maa on esimerkiksi ostanut torjuntaohjuksia Venäjältä ja samaan aikaan toimittanut aseita Ukrainalle.

– Se (Turkki) pelaa kaksilla korteilla kahdessa eri pöydässä. Näin ollen on aika vaikeata lähteä arvioimaan, mikä on Turkin lopullinen tavoite, koska se haluaa rakentaa tällaisia vaihtokauppasuhteita niin itään kuin länteenkin, Iloniemi luonnehti.

Iloniemen mukaan Turkin politiikkaan vaikuttavat osaltaan myös ensi vuonna tulossa olevat vaalit ja se, että maan talous on huonossa jamassa.

– Silloin sopii etsiä vihamiehiä ulkomailta, jotta kotimaiset ongelmat näyttäisivät pieniltä, Iloniemi pohti.

Turkin protestoinnista huolimatta Iloniemi pitää 99,99-prosenttisen varmana, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuu. Suomen jäsenyysprosessin hän uskoo etenevän vielä tämän vuoden puolella, "ehkä jo paljon aikaisemminkin kuin vuoden lopulla".

Haavisto: Myös USA toivoo Suomen ja Ruotsin etenevän yhdessä

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) korostivat molemmat maiden välisiä läheisiä suhteita astuessaan median eteen perjantain tapaamisensa lopuksi.

– Me odotamme erinomaisen suhteemme viemistä seuraavalla tasolle Nato-liittolaisena, Haavisto lausui sen jälkeen, kun Blinken oli ensin todennut Yhdysvaltojen tukevan täysin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

– Olen edelleen luottavainen, että molemmat maat ovat pian Naton jäseniä, Blinken sanoi perjantaina iltayhdeksän jälkeen Suomen aikaan Washingtonissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

– Suomi ja Ruotsi enemmän kuin täyttävät Naton demokraattiset, puolustukselliset ja taloudelliset edellytykset jäsenyydelle.

Blinken kuvaili Suomen ja Yhdysvaltain puolustuksellista yhteistyötä saumattomaksi. Hänen mukaansa Suomi toisi Natoon erityistä asiantuntemusta ja kyvykkyyttä pohjoisessa ja Itämeren alueella. Hän sanoi, että maat voivat luottaa toisiinsa.

– Yksinkertaisesti sanottuna Suomi voi luottaa meihin ja olen luottavainen, että me voimme luottaa Suomeen, hän sanoi.

Omassa puheenvuorossaan Haavisto kiitti Yhdysvaltoja horjumattomasta tuesta Naton jäsenyysprosessissa. Haavisto mainitsi Turkin esittämän vastustuksen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Hän sanoi ymmärtävänsä, että jäsenmailla voi olla erilaisia huolia asian suhteen.

– Otamme kaikkien Naton jäsenten huolet vakavasti. Käymme Turkin kanssa avointa, suoraa ja rakentavaa dialogia selventääksemme kaikki ongelmat.

"Blinken täysin tietoinen Turkin kysymyksistä"

Yhdysvaltain ulkoministeriössä Washingtonissa keskustelleet Blinken ja Haavisto ovat tavanneet toisensa kevään aikana jo kahdesti aiemmin eri Nato-kokousten käytävillä. Tällä kertaa Haavisto sai Blinkenin jakamattoman huomion.

Haavisto sanoi kertoneensa Blinkenille Suomen ja Ruotsin delegaatioiden keskiviikon tapaamisesta Ankarassa ja lisäsi Blinkenin olevan täysin tietoinen siitä, että Turkilla on kysymyksiä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyen.

– Koska ne keskustelut vielä jatkuvat virkamiesten kesken, ei ollut vielä tarvetta mennä yksityiskohtiin, miten muut Nato-jäsenmaat voivat tätä prosessia tukea, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan suurin osa Nato-maista varmasti toivoo, että ongelma Turkin kanssa on ratkaistu Naton kesäkuiseen huippukokoukseen mennessä.

Suomalaismedialle Haavisto myös korosti, että Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä yhtä aikaa.

– Kyllä täälläkin nähtiin, että Suomen ja Ruotsin pitäisi edetä yhtä jalkaa tässä prosessissa ja saada sitten vihreä valo kaikilta Naton nykyisiltä jäsenmailta myöskin yhtä aikaa.

Haaviston mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiestasolla käytävät neuvottelut jatkuvat, vaikka tällä hetkellä ei ole vielä vahvistettu missä ja milloin seuraava neuvottelu tapahtuu.

– Kerroin hänelle (Blinken), että neuvottelut ovat nyt alkuvaiheessa, yksi kierros on käyty ja sitten katsotaan eteenpäin.

Turkin mahdollisista sisäpoliittista peliä Haavisto ei lähtenyt arvioimaan, mutta totesi eri asioilla olevan "varmasti ulkopoliittisia ja sisäpoliittisia yhteyksiä".

– Meidän viesti on ollut se, että tällaiset asiat pitäisi myöskin erottaa toisistaan. Että Naton laajeneminen ja Naton jäsenyysehtojen täyttäminen on toinen asia kuin ehkä jotkut sisäpoliittiset kysymykset.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut