Suomi on saanut muilta EU-mailta tukea talvimerenkulusta aiheutuvan lisätaakan huomioimiseksi

Suomi on saanut tukea muilta EU:n jäsenmailta sille, että talvisten meriolosuhteiden aiheuttama lisä päästöihin huomioitaisiin ilmastopaketissa. Asiasta kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.), joka esitteli toimittajille tiistaina omaan vastuualueeseensa kuuluvien liikennealoitteiden etenemistä.

Kyse on komission viime heinäkuussa julkaisemasta niin sanotusta 55-valmiuspaketista. Suomi on pyrkinyt varmistamaan kansallisia etujaan monesta kohdin. Yksi näistä on talvimerenkulun aiheuttaman lisätaakan huomioiminen.

– Tavoitteemme on ollut se, että ehdotukset tuovat jäävahvistetut alukset samalle viivalle vain avovesille tarkoitettujen alusten kanssa. Olemme saaneet ilahduttavasti tukea jäsenmailta, Harakka sanoi.

Lopullinen tuki selviää vasta myöhemmin. Unionin puheenjohtajamaa Ranska hakee ehdotuksiin yleisnäkemyksiä sekä myöhemmin tällä viikolla järjestettävässä liikenneneuvostossa että 28. kesäkuuta pidettävässä ympäristöneuvostossa.

Pitkät välimatkat ulkomaankaupassa

Ilmastopaketissa meriliikenteen kustannuksiin vaikuttavat merenkulun päästökauppa, asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä ja energiaverodirektiivi. Suomi on muun muassa ehdottanut EU-komissiolle mallia, joka poistaisi päästökaupasta talvisten meriolosuhteiden Suomelle aiheuttaman haitan.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme saaneet paljon tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden puolella talvimerenkulun huomioimiseen, mutta päästökauppaneuvottelut ovat kesken, sanoi tiedotustilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen.

Talvimerenkulkua ei ollut huomioitu komission alkuperäisessä esityksessä.

– Jäävahvisteisten aluksien huomioiminen on ollut meille erityisen tärkeä kysymys siksi, että meillä on pitkät matkat päämarkkina-alueille emmekä voi liikkua tieyhteyksien kautta, joten talvet vaikuttavat meriliikenteeseen, Harakka sanoo.

Jäävahvisteiset kuluttavat enemmän

Harakan mukaan Itämeren aluskannasta noin 70 prosenttia on jäävahvisteisia ja jäävahvistetut laivat kuluttavat enemmän polttoainetta niin jäissä kuin myös avovesissä kulkiessaan.

Arviot siitä, miten paljon talvimerenkulun huomioiminen Suomea voisi rahallisesti hyödyttää, ovat vielä summittaisia.

– Olettaen, että saamme talvimerenkulun huomioitua esittämällämme tavalla, puhutaan noin kymmenien miljoonien kustannusvaikutuksesta, joka sitten koituisi hyväksemme, Harakka haarukoi.

EU pyrkii vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Se on tarkoitus saavuttaa 55-valmiuspaketin monilla toimilla.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut