Ranskalaiset äänestävät taloudesta, jos ylipäänsä vaivautuvat uurnille – presidentti Macronin tukijat menettävät asemiaan parlamentissa, mutta saattavat kuitenkin säilyttää niukan enemmistön

Ranskalaiset valmistautuvat poikkeuksellisen helteisessä säässä äänestämään jo kolmannen kerran reilun kahden kuukauden kuluessa. Vaaliväsymys painaa päälle, mutta parlamenttivaalien toinen kierros on silti tärkeä, sillä jaossa ovat viittä vaille kaikki 577 alahuoneen eli kansalliskokouksen edustajanpaikkaa. Kampanjointi ja mielipidekyselyt eivät ole enää tänään sallittuja. Äänestyspäivä on huomenna.

Viikko sitten pidetyllä ensimmäisellä kierroksella vasemmistoa kommunisteista maltillisiin sosialisteihin yhdistävä ja laitavasemmistolaisen Jean-Luc Melenchonin menestyksellä ratsastava Nupes-allianssi sai käytännössä saman 26 prosentin äänisaaliin kuin presidentti Emmanuel Macronin taakse ryhmittynyt Yhdessä-liittouma (Ensemble). Ranskan enemmistövaalitavan vuoksi prosentit eivät kuitenkaan muutu suoraan edustajanpaikoiksi, vaan heittoa voi tulla paljonkin, ja jännitys säilyy siten loppuun asti.

– Erityisesti parlamenttivaaleissa valtakunnalliset ennustukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Ne täytyisi suhteuttaa (vaalipiirien) paikallisiin tilanteisiin, ja se on aika vaikea työ, taustoittaa professori Louis Clerc Turun yliopistosta.

Äärioikeiston kannatuksen nousu merkittävää

Tämä ei toki ole estänyt kyselyiden ja ennustusten tekemistä, joskin hajontaa niissä löytyy. Macronin tukijoukkojen ennustetaan menettävän asemiaan nykyisestä noin 350 edustajanpaikasta, Yhdessä-liittouman ennustetaan saavan 255–310 paikkaa. Siis niukasti yli tai ali enemmistön eli puolet paikoista.

Nupesin enemmistö olisi suurempi yllätys, vasemmistolle ja vihreille povataan 150–220 kansanedustajan saalista.

Marine Le Penin äärioikeistolainen Kansallinen liittouma voi kasvattaa kyselyiden perusteella kahdeksan edustajan joukkoaan jopa yli 40:een. Ranskan politiikassa on siis kolme pääryhmittymää, vaikkei äärioikeisto vielä saakaan todellista vaikutusvaltaa.

– Se menee vähän huutamiseksi. Mahdollisissa äärioikeistolaisissa kansanedustajissa on aika vähän niitä, jotka oikeasti ymmärtävät miten politiikkaa tehdään ja miten vaikutetaan esimerkiksi valiokunnissa, Clerc kertoo.

Hänen mukaansa äärioikeistoa kannattavien äänestäjien määrän nousu on kuitenkin yksi näiden vaalien suuri uutinen.

Ukrainan sotaan on jo väsytty, ostovoima kiinnostaa

Louis Clercin mukaan Ranskan vaaleissa on, jälleen kerran, kyse taloudesta.

– Se ei tarkoita sitä, että ihmiset välttämättä tietäisivät mistä puhutaan, mutta yleinen tunne on se, että taloudellisesti on vaikeaa, Clerc sanoo.

Keskittyminen bensiinin ja patongin hintaan on sikäli johdonmukaista, että kansainväliset asiat ja ulkopolitiikka eivät ole olleet Ranskassa päällimmäisiä vaaliteemoja juuri koskaan.

– Toki sota Ukrainassa on vaikuttanut jonkin verran, mutta nyt näkyy se sotaväsymys, jota on osattu pelätä jo helmikuusta saakka, Clerc kuvailee.

Pesunkestävien putinistien joukko Ranskan politiikassa on Clercin mukaan suhteellisen pieni ja löytyy molemmilta äärilaidoilta. Kremlin isännälle epäilemättä sopisi, jos Nupesin joukot pääsisivät muodostamaan hallituksen ja ajauduttaisiin Ranskan politiikantekoa todennäköisesti halvaannuttavaan cohabitation-tilanteeseen, yhteiseloon. Edellisen kerran tällainen koettiin vuosina 1993–95. Tuolloin osat olivat päinvastaiset, presidenttinä sosialisti Francois Mitterrand ja pääministerinä konservatiivi Edouard Balladur.

Clercin mukaan Macron olisi ainakin sisäpolitiikassa tuolloin lame duck -presidentti, jonka olisi vaikeaa saada edistysaskeleita aikaan.

– Ulkopolitiikassa Ranskan presidentillä on kuitenkin aika paljon valtaa myös ilman parlamentin tukea, Clerc muistuttaa.

Laimea äänestysinto ongelma Macronille, vasemmistolla "draivi päällä"

Huhtikuun presidentinvaaleissa hyvin menestyneen 70-vuotiaan Melenchonin nousu pääministeriksi on Clercin mukaan melko epätodennäköistä, siinäkin tapauksessa että Nupes menestyisi odotettua paremmin.

– Melenchon on hyvin kärkäs, äänekäs ja monimutkainen ihminen. Voi olla, että Macron tekee mieluummin yhteistyötä maltillisemman vasemmiston sosialistien kanssa ja poimii pääministerin sieltä, Clerc spekuloi.

Tämä repisi onnistuessaan Nupes-liittouman hajalle. Todennäköisempi vaalitulos Macronin liittouman selvän enemmistön ohella onkin se, että presidentin tukijoukot joutuvat tekemään yhteistyötä pienten keskustaoikeistolaisten ja maltillisen oikeiston puolueiden kanssa. Clerc arvioi yhteistyöhaluja sieltä löytyvän.

– He saivat niin pahasti turpaansa presidentinvaaleissa, että haluavat aika varmasti neuvotella, koska se tarjoaisi mahdollisuuden saada ministerinpaikkoja ja vähän valtaakin, Clerc pohtii.

Presidentti Macron on jatkanut toisen kierroksen alla aiempaa linjaansa, eikä ole juuri kampanjoinut vaan keskittynyt ulkopolitiikan haasteisiin vierailemalla vihdoin muun muassa Ukrainassa. Kilpakumppaneita tämä on ärsyttänyt.

Clercin mukaan äänestysvilkkaus uhkaa jäädä nyt yhtä alhaiseksi kuin ensimmäisellä kierroksella (47,5 prosenttia), mikä on erityinen ongelma Macronille.

– Jos vertaa presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta parlamenttivaalien ensimmäiseen kierrokseen, Macron menetti noin neljä miljoonaa ääntä, sanoo German Marshall Fundin tutkija Martin Quencez AFP:n haastattelussa.

– Nupesilla on nyt aika hyvä draivi päällä, lisää Louis Clerc.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut