Puolueet väläyttelevät tuloveronkevennyksiä, asiantuntijat eivät täysin lämpene: "Ollaan ottamassa lääkettä, vaikka sairaudesta ei ole vielä täyttä varmuutta"

Nykyisessä taloustilanteessa ansiotuloveron kevennykset lisäisivät inflaatiota eivätkä muutoinkaan olisi tällä hetkellä kovin hyvä lääke mahdollisen tulevan taantuman varalta, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Laboren asiantuntijat.

He katsovat, että jos taantuma iskee Suomeen, siihen vastaamista veronkevennyksillä voitaisiin miettiä sitten uudelleen.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että nykyisessä tilanteessa, kun taantumaa ei ole päällä, tuloverojen alentaminen kiihdyttäisi inflaatiota.

– Joutuisimme silloin väärään suuntaan. Kannatan tuloveronkevennysten ajatusta työllisyyden ja rakenneuudistuksen näkökulmasta, mutta en suhdannepoliittisena asiana, Kangasharju sanoo.

Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja Mika Maliranta huomauttaa, että tutkimustulokset ovat tällä hetkellä yksimielisiä siitä, että suhdannetilanne on sellainen, että Suomi on lähellä täystyöllisyyden tasoa ja tuotantokapasiteetti on käynnissä.

– Keskeinen keynesiläinen oppi on, että tällaisessa tilanteessa ei pidä lähteä elvyttämään taloutta, Maliranta sanoo.

Jos valtio tekisi pelkästään ansiotulojen veronkevennyksiä, eikä samaan aikaan menoleikkauksia, kyse olisi elvyttävästä talouspolitiikasta.

Kangasharjun mukaan on olennaista, että palkkatuloveroja lasketaan pitkällä aikavälillä, sillä se kannustaa työn tekemiseen. Hän lisää, että tuoreen kansantaloustieteellisen tutkimuksen mukaan palkkaverojen alentaminen lisäisi verotuottoja.

– Sitä (ansiotuloverojen alentamista) ei kannata sotkea suhdannetilanteeseen.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on aikaisemmin väläytellyt erilaisia veronkevennyksiä, ja yhtenä vaihtoehtona on ollut ansiotuloveron kevennys, jolle hänen mielestään on alkanut ilmaantua yhä useampia perusteita.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hän ei sulje pois, että syksyn budjettiriihessä joudutaan tekemään ratkaisuja verojen alentamisesta. Marin lisäsi, että mahdolliset kevennykset täytyy kuitenkin kohdentaa oikeudenmukaisesti, erityisesti pieni- ja keskituloisille.

Kokoomus on puolestaan esittänyt niin sanottua työmiljardia eli sitä, että palkansaajien kaikkiin tuloluokkiin tehtäisiin kevennys. Kokoomuksen mukaan kevennys voitaisiin tehdä jo tänä vuonna.

Tuloveronkevennykset voisivat pahentaa työvoimapulaa

Malirannan mukaan tällä hetkellä ansiotulon veronkevennykset johtaisivat siihen, että julkisen talouden tulot pienenisivät. Maliranta näkee optimistisena ajatuksen, että veronkevennykset maksaisivat merkittäviltä osin itseään takaisin.

Hän sanoo, että väläytellyissä ansiotuloveron kevennyksissä on toiveena, että ne lisäisivät esimerkiksi työn tarjontaa ja vahvistaisivat sitä kautta taloutta pitkällä aikavälillä.

– Asiaa on tutkittu paljon, mutta sitä on äärimmäisen vaikea tutkia. Ei ole selvää näyttöä siitä, että veronkevennyksillä olisi jotain merkittäviä käyttäytymisvaikutuksia, jotka saisivat aikaan sen, että talouskasvun avulla saataisiin myöhemmin verotuloja takaisin, Maliranta sanoo.

Maliranta lisää, että yrityksissä kärsitään jo tällä hetkellä työvoimapulasta ja jos kokonaiskysyntää lisättäisiin veronkevennyksillä, se tarkoittaisi, että yritysten olisi haalittava lisää työvoimaa.

– Se pahentaisi työvoimapulaa, hän sanoo.

Valtiovarainministeriön (VM) kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander puolestaan sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa pitävänsä verotusta on huonona välineenä poikkeuksellisten, väliaikaisten, suhdanneluonteisten iskujen tasoittamiseen, koska on vaikea nähdä, miten jokin veromuutos olisi lopulta väliaikainen.

– En sulje pois sitä, etteikö olisi mielekästä tehdä verotukseen muutoksia myöskin näinä aikoina, mutta perustelu ei nähdäkseni voi olla tämmöinen lyhytaikaisen shokin korjaaminen, hän sanoi.

"Kansantalouden puskureita ei pidä käyttää liian aikaisin"

Malirannan mukaan veronkevennykset voisivat olla hyvä vaihtoehto, jos oltaisiin menossa taantumaan tai oltaisiin taantumassa.

– Näyttää siltä, että nyt ollaan ottamassa lääkettä, vaikka sairaudesta ei ole vielä täyttä varmuutta. Ei siihen kannattaisi ainakaan tässä vaiheessa mielestäni sitoutua, Maliranta sanoo.

Kangasharjun mukaan nyt, kun Suomessa on vielä nousukausi päällä ja talouskasvu on hyvää, pitäisi kerätä kansantalouden puskureita taantumaa varten.

– Jos taantuma tulee jo ensi vuodelle, ei ole hyvä, jos puskureita käytettäisiin liian aikaisin.

Kangasharju sanoo, että muutoinkin tapa, jolla taantumaan vastataan, riippuu hyvin paljon siitä, mistä taantuma johtuu – johtuuko se siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa korkoja ja investoinnit vähenevät ja asuntorakentaminen vähenee, vai tuleeko taantuma sen takia, että öljyn hinta nousee ja sitä kautta muut hinnat nousevat.

"Pienituloiset käyttäisivät tulonnoususta tulleet tulot kulutukseen"

Malirannan mukaan elvyttäviä toimenpiteitä voitaisiin miettiä vasta sitten, kun taantuma olisi jo päällä. Yksi looginen vaihtoehto olisi Malirannan mukaan esimerkiksi tulonsiirrot pienituloisille.

– Talouden tämänhetkinen ulkoinen shokki tulee johtamaan siihen, että kansantaloudessamme reaalinen elintaso ottaa nyt yksi tai kaksi askelta taaksepäin. Tämä kirpaisee pienituloisia voimakkaammin kuin keski- ja suurituloisia. Keski- ja suurituloisilla on parempi mahdollisuus ottaa nämä taka-askeleet, hän sanoo.

Kun hintojen nousu kirpaisee eniten pienituloisia, Malirannan mukaan on hyvä pohtia, millä tavalla mahdolliset veronkevennykset kohdennettaisiin. Maliranta sanoo, että pienituloiset käyttäisivät kuitenkin lisätuloista suuremman osan kulutukseen, jolloin pienituloisille suunnatut elvytystoimenpiteet olisivat vaikutuksiltaan suurempia ja lisäisivät kulutuskysyntää.

– Pointti on kuitenkin se, että elvytykselle olisi tarvetta siinä tilanteessa, kun työttömyys on selvästi lähtenyt kasvuun, eikä sitä pitäisi tehdä ainakaan etukäteen. Asiaa voi miettiä uudestaan sitten, jos taantuma oikeasti tulee, hän sanoo.

Myös Kangasharjun mukaan olisi hyvä pohtia, olisivatko toimet joilla nouseviin hintoihin vastattaisiin jollakin tavalla kohdennettuja.

Maliranta lisää, että Suomen julkinen talous on tällä hetkellä huonommassa kunnossa kuin esimerkiksi ennen vuotta 2008, jolloin finanssikriisi iski myös Suomeen.

– Silloin Suomella oli todella hyvät mahdollisuudet elvyttää.

Veronmaksajat yhdistäisi palkkamaltin ja tuloveronkevennykset

Veronmaksajain Keskusliitto puoltaa usein verotuksen keventämistä. Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan ansiotulojen veronkevennystä ei olisi kuitenkaan enää tänä vuonna järkevää tehdä. Liitto kuitenkin kannatta sitä, että palkkatulojen verotusta kevennettäisiin ensi vuonna.

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan palkansaajan nettoansioiden ostovoima alenee 1,8 prosenttia vuonna 2022. Jos palkankorotus olisi ensi vuonna 2,5 prosenttia, kasvaisi ostovoima 0,4 prosenttia. Jos palkankorotus on viisi prosenttia, ostovoima ei olisi silloinkaan viime vuoden tasolla, vaikka ostovoima kohenisi 1,4 prosenttia.

Veromaksajat pitäisivät ostovoimasta huolen yhdistelemällä palkkamalttia ja veronkevennyksiä.

Jos palkankorotukset olisivat maltillisia, 2,5 prosenttia, yhdistyminen yhden prosenttiyksikön tuloveronkevennykseen kohentaisi Veronmaksajien laskelmien mukaan vuonna 2023 palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa 1,8 prosenttia.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut