Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko arvioi, että Suomella on edessään kahden vaalikauden mittainen talouden vakauttamisen ohjelma. Saarikko puhui aamupäivällä keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa.
Hän kertasi koronapandemian ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan epävarmuuden kasvattaneen Suomen velkavuorta ja huomautti, että vastaavia uusia kriisejä ei enää saisi tulla, mikäli talouden vakauttamisen halutaan onnistuvan.
– Tiedostamme, että kriisien vuosina ennenkään menot ja tulot eivät olleet tasapainossa. Keskeinen syy on, että olemme kansakuntana vanhentuneet, hoivaa tarvitsevia on yhä enemmän, työssäkävijöitä vähemmän.
– Liikaa menoja, liian vähän tuloja. Se ei ole kestävää.
Saarikon mukaan kulkutautiepidemian keskellä turvattiin suomalaisten ihmishenkiä ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan epävarmuuden vuoksi Suomen itsenäisyyttä.
– Mikään ei voi olla näitä asioita tärkeämpää. Tuollaisissa hetkissä talous asettuu välineeksi, ei päämääräksi, valtiovarainministeri linjasi.
Toivoa Olkiluotoon
Saarikko muistutti Venäjän presidentin Vladimir Putinin aloittaman sodan sekoittaneen energiamarkkinat.
– On myös suoraan sanottava, että Eurooppa on ollut varomaton laskiessaan energiahuoltonsa yksinvaltaistuvan Venäjän varaan. Saksan riippuvuus Venäjän kaasusta nostaa hintaa myös meillä.
Saarikko huomauttikin, että Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen laitosyksikön käyttöönotto on tärkeää sähkön riittävyydelle tulevana talvena.
Arvioiden mukaan reaktori tuottaa täydellä teholla toimiessaan noin 14 prosenttia kaikesta Suomessa tuotettavasta sähköstä. Toiveissa on ollut, että reaktorin tuotanto olisi mukana Suomen energiapaletissa ensi talvena.
Saarikko pohti sähkön hinnannousun vaikutuksia ja ehdotuksia tilanteen helpottamiseksi. Hän pitää sähkön arvonlisäveron laskua yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona.
– Jos tähän päädymme, on varmistettava, että muutos todella näkyy sähkölaskussa, eikä yksikään sähköyhtiö vedä välistä. Haluan luottaa siihen, että sellaista ei tapahdu – nyt on yritysten yhteiskuntavastuun aika.
Saarikko peräänkuulutti myös, että energiainvestointien ympäristön pitää olla vakaa ja ennustettava. Hänen mielestään omavaraisuuden kannalta välttämättömien investointien ei saa antaa "lojua vuosia" luvitus- ja valituskierteissä. Siksi luvitusten kestolle tarvitaankin takaraja.
Poikkeukselliset ajat
Saarikko luonnehti kulunutta vaalikautta poikkeukselliseksi ja kriisien sävyttämäksi. Hän ennakoi, että olosuhteet voivat vielä muuttua paljon ennen ensi huhtikuun eduskuntavaaleja. Hänen mielestään suomalaisten onkin syytä varautua siihen, ettei yhteiskunnallinen tilanne helpotu vaaleja kohti mentäessä.
– Ensi kevään vaaleissa on kyse isänmaan suunnasta ja sen perinnön rakentamisesta, jonka lapsillemme jätämme. On kyse omasta maasta, koko maasta. Omavaraisuudesta, koko Suomen voimavaroista, kaikkien suomalaisten tasa-arvoisesta huomioimisesta, Saarikko sanoi puheessaan.
Keskustan puheenjohtaja totesi myös, että päättäjillä pitää olla kykyä myöntää erehdyksensä ja tunnistaa kohtia, joissa hyvä tavoite ei ole kohdannut todellisuutta.
– Nyt juuri näin on käymässä vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen viimeistelyssä. Siksi voimaantuloa pitää siirtää eteenpäin ensi vuodesta.
Toisena esimerkkinä Saarikko piti varhaiskasvatusta. Hänen mukaansa nykyinen laki on vetänyt henkilöstön koulutuksen kriteerit liian tiukalle ja siksi korkeakoulutetuille sosionomeille pitää olla sija päiväkodeissa myös jatkossa.
– Olemme valmiit avaamaan keskustelun laista uudelleen.