MS-tauti yleistyy Suomessa kovaa vauhtia. Vielä vuonna 2004 potilaita oli noin 7 000, kun tällä hetkellä heitä on jo lähes 12 000. Taustalla on useita syitä, joista keskeisin on se, että diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet ja sairaus saadaan diagnosoitua nyt aiempaa herkemmin, kertoo Pentti Tienari, Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) osastonylilääkäri.
MS-tauti on neurologinen autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
– Ensimmäinen oleellinen muutos kriteereihin tuli jo vuonna 2001: kahden sijaan riittikin vain yksi oirejakso, minkä lisäksi vähintään kahdella magneettikuvauksella piti osoittaa sairauden aktiivisuus. Vuonna 2017 kriteerejä herkistettiin entisestään: tauti voidaan diagnosoida heti, kun potilaalla on tyypillinen oirejakso ja magneettikuvauksesta ja selkäydinnesteestä tehdään MS-tautiin sopivat löydökset.
Tienarin mukaan potilaat hakeutuvat tänä päivänä herkemmin tutkimuksiin, ja myös lääkärien kynnys tehdä magneettikuvauksia on madaltunut.
Aikaistuneen diagnosoinnin ansiosta MS-tauti on nykyään keskimäärin hyvin erilainen sairaus kuin vielä vuosituhannen vaihteessa. Myös MS-taudin lääkehoito on Tienarin mukaan parantunut paljon viimeisten 20 vuoden aikana, ja monista lääkkeistä on eniten hyötyä nimenomaan sairauden alkuvaiheessa. Tästäkin syystä varhainen diagnosointi on tärkeää.
Valtaosa sairastuneista naisia
MS-tautia on kahta eri muotoa, joista selvästi yleisempi on aaltomainen MS-tauti. Se puhkeaa useimmiten 20–40 vuoden iässä. Ensisijaisesti etenevään MS-tautiin sairastutaan yleensä vasta keski-ikäisenä, kertoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen Terveystalosta.
MS-tautia todetaan paljon enemmän naisilla kuin miehillä.
– Taustalla saattaa olla esimerkiksi hormonaalisia syitä, Multanen sanoo.
Multasen mukaan sairaus alkaa tyypillisesti yhdellä ensioireella. Ensioireita voivat olla esimerkiksi toisen silmän näön heikentyminen, raajojen lihasvoiman muutokset, tasapaino-ongelmat, virtsarakon toiminnan muutokset, kaksoiskuvat tai tuntohäiriöt, jotka voivat ilmetä esimerkiksi ihon pistelynä ja tunnon alenemana. Osalle tulee useita oireita samanaikaisesti.
MS-tautiin voi liittyä myös epätavallista uupumusta, rasituksensietokyvyn alenemista ja lämpöherkkyyttä.
Aaltomaisessa MS-tautimuodossa esiintyy pahenemisvaiheita, ja varsinkin sairauden alkuvaiheessa potilas voi olla pahenemisvaiheiden välillä jopa täysin oireeton.
– Aaltomaisesti alkanut MS-tauti muuttuu valtaosalla vuosien kuluessa toissijaisesti eteneväksi, ja pahenemisvaiheet jäävät lopulta kokonaan pois.
Multasen mukaan noin joka kymmenennellä potilaalla MS-tauti on ensisijaisesti etenevä. Tällöin sairaus alkaa usein hiljalleen, mistä syystä hoitoon ei välttämättä osata hakeutua nopeasti. Oireet etenevät tasaisesti ja toimintakyky heikkenee vuosien kuluessa vähitellen.
Lääkkeillä estetään lisävaurioita
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairauden pitkäaikaisennustetta on Multasen mukaan saatu merkittävästi parannettua uusimmilla immunologisilla lääkkeillä. Lääkehoidon pääasiallisena tavoitteena on estää lisävaurioita keskushermostossa ja samalla hillitä oirekuvan etenemistä.
– Oireenmukaisella lääkehoidolla voidaan myös lievittää joitakin sairauteen liittyviä oireita, ja liikunta- ja toimintakykyyn saadaan vaikutettua erilaisin kuntoutuskeinoin.
MS-tauti lyhentää sairastuneen elinikää keskimäärin seitsemällä vuodella.
Puhkeamisen taustalla tavallinen virus
Suomessa MS-tauti on huomattavasti yleisempi kuin monissa muissa maissa. Tämä johtuu osin geneettisistä syistä – yli miljoonalta suomalaiselta löytyy esimerkiksi HLA-DR15-kudostyyppi, joka nostaa MS-taudin riskin kolminkertaiseksi, kertoo Pentti Tienari.
– Myös ilmastolla on vaikutusta: erityisesti varhaislapsuuden D-vitamiinipuutos on taudin riskitekijä.
MS-taudin ilmaantuvuudessa on alueellisia eroja Suomen rajojen sisäpuolellakin. Tienarin mukaan MS-tautia on selvästi eniten länsirannikolla, sillä alueen asukkaille on kasaantunut useita taudille altistavia geenejä.
Tienari kertoo, että MS-taudin tutkimus huipentui tammikuussa julkaistuun yhdysvaltalaistutkimukseen, joka vahvisti, että MS-taudin puhkeamisen taustalla on Epstein-Barrin virus. Viruksen aiheuttaman infektion sairastaa 40 ikävuoteen mennessä 95 prosenttia ihmisistä.
Epstein-Barrin virus aiheuttaa lapsille lievän flunssan. Murrosiässä tai sen jälkeen viruksen saaneet sairastavat mononukleoosin, eli kansanomaisemmin pusutaudin.
– Virus lisää MS-taudin riskin 30-kertaiseksi, mutta silti harva kaikista viruksen sairastaneista sairastuu MS-tautiin, eli lisäksi tarvitaan usein esimerkiksi geneettisiä tekijöitä. Myös viruksesta voi olla variantteja, jotka erityisesti lisäävät MS-taudin riskiä. MS-tautia sairastavista käytännössä jokaisella on elimistössään Epstein-Barrin viruksen vasta-aineita.