Vuokranantajalla oli oikeus purkaa sopimus vuokralaisen kanssa, joka oli säilyttänyt asunnossa liikaa tavaraa, korkein oikeus (KKO) linjasi torstaina.
Vuokralainen oli asunut Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa vuodesta 2001 lähtien. Vuokrayhtiö teki asuntoon kesällä 2018 tarkastuskäynnin, jossa KKO:n mukaan havaittiin, että asunnossa oli erittäin suuri määrä sekalaista koti-irtaimistoa ja muuta kotitaloustavaraa niin, että tila muistutti enemmän varastoa kuin asuinhuoneistoa. Lattiapintaa ei juurikaan näkynyt ja myös huoneiston parveke oli täynnä tavaraa.
Vuokrayhtiö antoi vuokralaiselle varoituksen ja kehotti tätä poistamaan tavarat ja siivoamaan huoneiston. Kaikkiaan yhtiö teki asuntoon neljä tarkastuskäyntiä ja antoi vuokralaiselle vielä toisen varoituksen, ennen kuin se keväällä 2019 ilmoitti purkavansa vuokrasopimuksen.
Yhtiö perusteli purkua sillä, että vuokralainen oli pitkään hoitanut asuntoa huonosti ja rikkonut terveyden ja järjestyksen säilyttämiseksi annettuja määräyksiä. Yhtiön mukaan tavaramäärä asunnossa muodosti riskin paloturvallisuudelle.
Vuokralainen sanoi, että oli ensimmäisen varoituksen saatuaan ryhtynyt toimiin huoneiston siivoamiseksi. Hänen mukaansa siivousta ja tavaramäärän vähentämistä olivat viivyttäneet hänestä riippumattomat syyt, kuten siivousta koskeneen maksusitoumuksen saamisen viivästyminen ja raivaussiivousta varten hankitun yrityksen tehottomuus. Vuokralainen vetosi myös terveysongelmiinsa, jotka vaikuttivat merkittävästi hänen suorituskykyynsä.
Käräjä- ja hovioikeus olivat erimielisiä jutussa
Asiaa käsiteltiin ensin Helsingin käräjäoikeudessa, jonka mukaan sopimuksen purulle ei ollut perusteita. Kiista eteni hovioikeuteen, joka katsoi selvitetyksi, että asunnossa oli liikaa tavaraa ja velvoitti vuokralaisen muuttamaan pois asunnosta häädön uhalla.
KKO oli ennakkopäätöksessään samalla kannalla kuin hovioikeus. KKO:n mukaan asunnossa oli vielä viimeiselläkin tarkastuskäynnillä huomattava määrä tavaraa, vaikkakin lattiapinta-alaa oli esillä huomattavasti aiempaa enemmän, keittiö oli paljon siistimpi eikä parvekkeella ollut enää ylimääräistä irtainta tavaraa.
KKO huomioi, että vuokralaisen terveydentilan voitiin katsoa vaikuttaneen siihen, kuinka paljon tavaraa asuntoon oli päässyt kertymään. Oikeuden mukaan vuokrasuhteen luonteeseen ei kuitenkaan kuulu, että vuokranantajalle syntyy riski omistamansa huoneiston vaurioitumisesta vuokralaisen toiminnan vuoksi. KKO:n mukaan tulipalon syttyessä suuri tavaramäärä voisi muodostaa riskin paitsi asunnon myös koko talon asukkaille.
Näin ollen KKO katsoi, että vuokralainen oli laiminlyönyt asunnon puhtaanapidon ja siivouksen, ja että tämän menettelyä oli pidettävänä asunnon huonona hoitamisena.
– Yhtiö on antanut (vuokralaiselle) huoneiston siivoamiseen liittyvää neuvontaa sekä lukuisia tilaisuuksia ja runsaasti aikaa korjata menettelyään ja raivata huoneistosta pois liiallista tavaramäärää. Tästä huolimatta huoneisto on vielä runsaat seitsemän kuukautta ensimmäisestä varoituksesta ollut osin tavaroiden peittämä siten, että kysymys on ollut huoneiston huonosta hoitamisesta. (Vuokralaisen) laiminlyönti ei siten ole ollut tilapäinen, KKO katsoi.