Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Ohisalo: Metsäteollisuus, ympäristöjärjestöt ja tutkijat pohtimaan yhdessä metsien tilaa – "Tilanne on huolestuttava"

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä käsiteltiin keskiviikkoaamuna Luonnonvarakeskukselta (Luke) saatuja vahvistettuja tietoja siitä, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä johtuu erityisesti siitä, että hakkuumäärät ovat metsien kasvuun nähden liian suuria. Kyseinen Luonnonvarakeskuksen raportti julkaistaan iltapäivällä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi kokouksen jälkeen medialle eduskunnassa, että tilanne on huolestuttava. Hänen mukaansa ministeriryhmässä oli asiasta yhteinen näkemys ja asiaa käsiteltiin hyvässä hengessä.

– Hallituspuolueet ovat yhdessä nähneet tarpeen sille, että työtä jatketaan, hän sanoi.

Ohisalo huomautti, ettei nykyinen hallitus ehdi enää tehdä uusia lainsäädäntöhankkeita, mutta sen sijaan tehdään esiselvitystyötä, jonka pohjalta seuraava hallitus voi jatkaa. Jo kesällä ennakkotietojen tultua julki käynnistettiin esimerkiksi selvitys metsälain päivittämisestä ilmastonäkökulmasta.

Lisäksi metsäteollisuus, tutkijat ja ympäristöjärjestöt tullaan kutsumaan asian vuoksi yhteisiin keskusteluihin.

– Aidosti käymään vuoropuhelua siitä, missä tilanteessa nyt ollaan. Tilannehan on huolestuttava monesta näkökulmasta. Jos ja kun meidän puusto kasvaa hitaammin, niin sehän on metsäteollisuudenkin näkökulmasta huolestuttava viesti, Ohisalo sanoi.

Hiilen sitomisesta korvaus?

Ohisalo kertoi, että asiaa käsittelemään kootaan lisäksi virkatyöryhmä, johon tulee edustus niin maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä kuin valtiovarainministeriöstäkin. Hän huomautti, että Suomelle voi koitua mahdollisista ilmastotavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamatta jäämisestä isokin hintalappu. Siksi valtiovarainministeriön tulisi hänen mielestään olla mukana asiaa koskevissa pohdinnoissa.

Yhtenä vaihtoehtona Ohisalo nosti esiin sen, pitäisikö hiilen sitomisesta maksaa korvaus.

– Entä jos vaihtoehto metsän omistajalle olisikin se, että saat rahaa siitä hyvästä, että pidätkin puuston kasvatuksessa etkä hakkauta sitä, hän kysyi.

Ohisalo huomautti, että yksi kokonaisuus asiassa on myös Metsähallitus, joka hallinnoi noin kolmannesta Suomen maa- ja vesistöpinta-alasta.

– Metsähallituksessa on omat omistajapoliittiset ohjauslinjansa, jotka on tällä kaudella päivitetty ja muun muassa tuottotavoitetta on laskettu. Mutta voi olla tarvetta päivittää niitä nopeammassa tahdissa.

Ohisalo korosti sitä, että nykyiseltä hallitukselta tulee asian hoidossa aika loppumaan kesken, kun seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuun alussa. Hän esittikin toiveen tulevalle hallituspohjalle siitä, että työtä jatkettaisiin kunnianhimoisesti.

Seuraava iso askel ovat hallitusneuvottelut

Myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoi pitävänsä Luonnonvarakeskuksen raportin tuloksia huolestuttavina. Hän sanoi STT:lle, että asiasta tarvitaan lisää selvityksiä ja taustatietoja.

Kurvinen huomautti, että asiaa on jo pohdittu ministeriössä paljon, ja esimerkiksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on vastikään tuotu eduskuntaan. Nyt perustettavat työryhmät ja aloitettavat selvitykset kohdistuvatkin vasta seuraavalle hallituskaudelle.

– Seuraava iso steppi tulee olemaan seuraavat hallitusneuvottelut, joissa sitten mietitään uusia toimenpiteitä, hän sanoi.

Luken selvityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa korkeisiin hakkuumääriin ja siihen, että Venäjän puutuonnin loppumisen arvioidaan kasvattavan kysyntää entisestään.

Kurvinen huomauttaa, että kyse ei ole ainoastaan siitä, miten paljon hakataan, vaan myös siitä, milloin ja millä tavalla hakataan.

– Jos metsän ensiharvennus tehdään liian myöhään ja se tehdään hyvin radikaalina, niin se on myös ongelmallinen hiilen sidonnalle ja voi olla myös monimuotoisuudelle. Ja tämä on varmasti sellainen asia, mistä keskustelua tarvitaan, hän sanoi.

Kurvisen mukaan nyt täytyykin tehdä metsän kasvua vahvistavia toimia, joihin liittyvät esimerkiksi metsän lannoitus ja juuri oikea-aikaiset ensiharvennukset.

Mahdollisista ilmastovelvoitteiden saavuttamatta jäämisen aiheuttamista kustannuksista on Kurvisen mielestä ennenaikaista spekuloida.

– Se, että jonkinlainen lasku meille tulisi, on mahdollista. Mutta kysymys on riskistä. Ja vielä on minusta ennenaikaista lähteä siitä mitään isompia linjauksia tekemään, hän sanoi.