Viime vuosi oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, kertoo Ilmatieteen laitos.
Koko maan keskilämpötila oli noin 3,8 astetta, mikä on 0,9 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Keskilämpötila ei kuitenkaan ylittänyt ennätysvuoden 2020 lukemaa, jolloin Suomen keskilämpötila oli 4,8 astetta.
Myös vuonna 2015 oli viime vuotta lämpimämpää, tällöin keskilämpötila oli 4,2.
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan Suomen ilmasto on lämmennyt reilulla kahdella asteella 1800-lopun jälkeen. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta kertoo, että 1980- ja 1990-luvulta alkaen lämpenemisessä on näkynyt voimistumista.
– Lämpeneminen on ollut voimakkainta talvisin ja kesäisin heikointa, Valta kertoo.
Suurin osa kuukausista tavanomaista lämpimämpiä
Viime vuonna suurin osa kuukausista oli tavanomaista lämpimämpiä. Ainostaan huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa suuressa osassa maata jäätiin keskiarvojen alapuolelle.
Viime kesästä muistetaan esimerkiksi helteinen juhannusviikonloppu ja elokuun intiaanikesä, joka jatkui ja jatkui. Juhannuksesta Ilmatieteen laitos arvioi kesäkuussa, että kyseessä oli 2000-luvun lämpimin juhannus. Koko vuoden ylin lämpötila, 32,9 astetta, mitattiin Porin lentoasemalla 28. kesäkuuta.
Elokuu oli lähes koko maassa vähintään harvinaisen lämmin, Uudeltamaalta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella jopa poikkeuksellisen lämmin. Porissa mitattiin 31,7 lämpöastetta vielä elokuun 16. päivänä.
Vuoden alin lämpötila, –35,7 astetta, havaittiin tammikuun 8. päivänä Enontekiön lentoasemalla.
Uusi helmikuun sademääräennätys
Osana ilmastonmuutosta on ennustettu, että sateisuus lisääntyy Suomessa. Sateisuuden lisääntyminen ei näy selkeänä trendinä Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa.
– Hajonta on niin suurta vuosien välillä, että ainakaan vielä ei ole nähtävissä selvää tilastollisesti merkittävää trendiä, Valta sanoo.
Yksittäisten sateiden voimakkuus vaikuttaa kuitenkin lisääntyneen.
– On tullut paljon ennätyksellisiä paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä esimerkiksi päivän aikana, Valta kertoo.
Kun lämpötila nousee, ilman kyky sitoa kosteutta kasvaa eksponentiaalisesti.
– Tämä mahdollistaa suuremmat sademäärät, Valta sanoo.
Eteläisessä Suomessa helmikuu oli tavanomaista lumisempi
Viime vuonna vuotuinen sademäärä oli suuressa osassa Suomea lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista pienempi.
Suurin vuosisademäärä havaittiin alustavien tietojen mukaan Pohjois-Karjalassa Nurmeksen Mujejärvellä, jossa satoi 834,3 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 400,6 millimetriä.
Vuoden suurin tilastoitava lumensyvyys oli Kittilän Kenttärovalla 11. huhtikuuta mitattu 132 senttimetriä.
Helmikuu oli Suomen etelä- ja keskiosassa paikoin ennätyksellisen sateinen. Helmikuun loppupuolella suurimmassa osassa Suomea oli ajankohtaan nähden enemmän lunta kuin tavallisesti.
Uudellamaalla Siuntion Sjundbyn havaintoasemalla mitattiin uusi Suomen helmikuun sademääräennätys, 142,7 millimetriä.
Lumipeitteinen joulukuu
Joulukuun keskilämpötila oli Suomen länsiosassa ja Lapissa pääosin 1‒2 astetta tavanomaista kylmempi. Pohjois-Karjalasta Koillismaalle ulottuvalla alueella joulukuu oli puolestaan noin asteen pitkän ajan keskiarvoa leudompi.
Kuukauden alin lämpötila, –34,2 astetta, havaittiin Utsjoella Kevojärven havaintoasemalla 13. joulukuuta. Kuukauden ylin lämpötila, seitsemän lämpöastetta, mitattiin Ahvenanmaalla Kumlingen kirkonkylällä vuoden viimeisenä päivänä 31. joulukuuta.
Suurimmassa osassa Suomea oli lunta koko joulukuun ajan. Kuukauden alussa länsirannikolla ja loppukuukaudesta lounaisrannikolla ja -saaristossa oli ajoittain lumetonta.
Kuukauden lopussa lounaisrannikolla oli lunta 0–10 senttimetriä. Muuten etelässä ja lännessä lumensyvyys oli pääosin 15‒30 senttimetriä ja idässä ja pohjoisessa pääosin 25‒50 senttimetriä.
Suurin lumensyvyys oli kuukauden lopussa Lapissa Kittilän Pokassa ja Kainuussa Suomussalmen Pesiössä, jossa oli lunta 51 senttimetriä.