Puolustusliitto Naton pitäisi lyhentää jäsenyysprosessiaan Suomen ja Ruotsin osalta, liiton apulaispääsihteerinä ja strategisen ennakoinnin päällikkönä toiminut Stefanie Babst ehdottaa Lännen Median haastattelussa.
Maiden jäsenyyksien ratifiointiprosessi on jäätynyt Turkin ja Unkarin jarruttelun takia. Kaikki muut maat ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.
– Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja. Liittolaisina meidän täytyy lyhentää jäsenyysprosessia. Nyt (Venäjän presidentti Vladimir) Putin nauraa Moskovassa, kun Suomi ja Ruotsi istuvat odotushuoneessa, Babst sanoo.
Ratkaisevaa muutosta Turkin ja Unkarin linjaan ei Babstin mukaan ole näkyvissä. Hän ehdottaakin, että Nato ei odottaisi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Unkarin pääministeri Viktor Orbánin "heräävän jonakin kauniina päivänä siihen, että nyt on hyvä hetki viedä jäsenyysasia parlamenttiin".
– 28 ratifioijamaata voisivat ilmoittaa yhdessä, että me olemme valmiita tarjoamaan Suomelle ja Ruotsille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Siitähän tässä on kyse.
Naton viides artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita yhdessä, mikäli Nato-maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Babstin mielestä Naton on aika lopettaa vetoamasta Turkkiin ja Unkariin, sillä maiden johtajat pelaavat omia pelejään Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien lisäksi koko Natolla. Turkki on lähentynyt Ukrainassa sotivaa Venäjää selvästi muun muassa sopimalla energia-asioista ja sotilaallisesta yhteistyöstä. Unkari vuorostaan voi pyrkiä käyttämään pattitilannetta hyödykseen rahoituskiistassa Euroopan unionin kanssa, kun EU ilmoitti hiljattain jäädyttävänsä Unkarin rahoitusta yli kuuden miljardin euron verran oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisen takia.
Erdoğan ja Orbán pyrkivät hyötymään tilanteesta niin paljon kuin mahdollista, Babst arvioi.
Suomi ja Ruotsi hakivat yhdessä Nato-jäsenyyttä keväällä. Jäsenyyksien ratifioinnin tielle asettuivat Kroatia, Turkki ja Unkari. Kroatian parlamentti hyväksyi jäsenyydet heinäkuun puolivälissä.
Turkki on vedonnut erityisesti Ruotsin kurdeihin ja tukeen Kurdistanin työväenpuolue PKK:lle. Babst arvioi Erdoğanin pitkittävän Nato-prosessia Turkin presidentti- ja parlamenttivaaleihin tämän vuoden kesäkuulle.
