Britannian julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS yrittää parhaillaan selvitä kenties historiansa vaikeimmasta talvesta.
Ihmiset ovat viime viikkoina jonottaneet päivystyksissä tuntikaupalla. Myös ambulanssit ovat joutuneet odottamaan, että potilaat saadaan luovutettua ensiapuun.
Terveys- ja sosiaaliministeri Steve Barclayn mukaan influenssatilanne on Britanniassa pahin vuosikymmeneen. Kun viime vuonna tähän aikaan influenssapotilaita oli sairaaloissa noin 50, nyt määrä on yli 5 100, Barclay sanoi aiemmin tällä viikolla.
Sairaaloissa on myös tuhansia koronapotilaita. Lisäksi streptokokki tuo terveysministerin mukaan vielä lisäpainetta päivystyksiin.
Samaan aikaan koronapandemian aiheuttama hoitovelka painaa järjestelmää, sillä pandemian iskiessä kiireettömiä hoitotoimenpiteitä lykättiin, jotta kapasiteettia riittäisi koronapotilaille, sanoo STT:lle liiketalouden tohtori Navid Izady, joka toimii operationaalisen tutkimuksen apulaisprofessorina Bayes Business Schoolissa.
– Tämä on ollut luultavasti yksi pahimmista talvista, mitä NHS on koskaan kokenut.
Taloustutkimuslaitos Institute for Fiscal Studiesin (IFS) mukaan helmikuussa 2020 ennen pandemiaa NHS:n hoitojonossa oli 4,4 miljoonaa keskeneräistä hoitopolkua. Lokakuuhun 2022 mennessä määrä oli kasvanut jo 7,2 miljoonaan.
Lisäksi hoitojonosta hoidettiin IFS:n mukaan viime vuonna tammi-syyskuun aikana vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2019 vastaavalla ajanjaksolla.
Terveydenhuollon kapasiteettia kiristävät myös lakot. Ambulanssityöntekijät lakkoilivat viimeksi keskiviikkona, ja lakoille suunnitellaan jatkoa tammikuun loppupuolelle.
Hoitajat lakkoilivat Britanniassa joulukuussa ensi kertaa maanlaajuisesti. Englannissa on suunnitteilla ensi viikolle kahden viikon hoitajalakko. Hoitajalakko voi olla tiedossa myös Skotlannissa.
Hoitopolku kulkee jonosta jonoon
Käytännön tasolla terveydenhuollon ongelmat tarkoittavat jatkuvaa odottamista lähes jokaisessa vaiheessa, Izady sanoo.
Jos haluaa varata ajan tutulle lääkärille, joutuu luultavasti odottamaan. Jos pitää soittaa ambulanssi, joutuu odottamaan ensin sen saapumista ja sitten siirtoa ambulanssista ensiapuun. Päivystyksessä joutuu odottamaan pitkään, ja jos potilas päätetään pitää sairaalahoidossa, on odotettava että petipaikka vapautuu.
Jopa kotiuttamista voi joutua odottamaan. Guardianin marraskuussa julkaiseman analyysin mukaan Englannissa keskimäärin joka seitsemäs sairaalan sänkypaikka oli potilaalla, joka olisi terveydentilansa puolesta voitu jo kotiuttaa. Kahdessa toimintayksikössä kotiutusvalmiiden potilaiden osuus oli peräti lähes kolmasosa.
Terveysalan ajatushautomo Nuffield Trustin viimevuotisen analyysin mukaan potilaiden kotiinlähtöä viivästytti eniten se, että he joutuivat odottamaan kotiutuksen jälkeen tarvitsemaansa palvelua, kuten kuntoutusta, kotihoitoa tai hoivakotipaikkaa.
Budjettia suitsittiin 2010-luvulla
NHS:n ongelmien syyksi on esitetty myös riittämätöntä rahoitusta.
BBC:n mukaan NHS:n budjetti on perinteisesti kasvanut vuosittain keskimäärin neljä prosenttia inflaatiota enemmän. Vuosina 2010–2020 budjetin keskimääräinen kasvuvauhti on kuitenkin jäänyt tästä puoleen.
Koronavuosina terveydenhuoltoon on luonnollisesti käytetty selvästi aiempia vuosia enemmän rahaa, mutta taloustutkimuslaitos IFS:n mukaan NHS:n budjetti on palaamassa kohti pandemiaa edeltänyttä tasoa.
Tämän viikon maanantaina terveys- ja sosiaaliministeri Barclay ilmoitti uudesta 250 miljoonan punnan eli noin 280 miljoonan euron lisärahoituksesta NHS:lle tilanteen helpottamiseksi.
Esimerkiksi NHS:n palvelunjärjestäjien jäsenorganisaation NHS Providersin väliaikainen johtaja Saffron Cordery kuitenkin epäili lisärahoitusta riittämättömäksi.
– Ottaen huomioon NHS:ään viime kuukausina kohdistuneen ankaran paineen, yksiköiden johtajat kysyvät, onko tämä ilmoitus liian vähän liian myöhään. Monet varoittivat viime vuonna, että tästä tulisi ennätyksellisen paha talvi, Cordery sanoi lausunnossaan.
Cordery myös peräänkuulutti pidemmän aikavälin parannuksia lyhytvaikutteisten keinojen sijaan.
Taloustutkimuslaitos IFS arvioi joulukuisessa raportissaan, että NHS:n vaikean tilanteen taustalla on monien tekijöiden vyyhti. Raportin mukaan sairaalasänkyjä muille kuin koronapotilaille on käytettävissä selvästi vähemmän kuin ennen pandemiaa. Myös viivästynyt kotiuttaminen mainitaan osasyynä.
IFS arvioi myös, että saman työn tekemiseen saatetaan tarvita nyt enemmän työvoimaa kuin aiemmin. Mahdollisiksi syiksi esitetään infektiotorjuntatoimia, sairaampia ja vaikeampihoitoisia potilaita sekä työntekijöiden uupumista.
Asiantuntija lisäisi joustavuutta järjestelmään
Lisäkapasiteetin luominen nopeasti on vaikeaa, Navid Izady sanoo.
Hän uskoo, että tilannetta voisi kuitenkin lyhyelläkin aikavälillä helpottaa käyttämällä NHS:n kapasiteettia tehokkaammin. Yksi tapa olisi avata sairaaloiden ja klinikoiden kapasiteetti laajemman maantieteellisen alueen saataville, sillä ruuhkat eivät ole kaikkialla yhtä pahoja.
Esimerkiksi kun nykyisellään asiakkaan on ensimmäisenä otettava yhteyttä omalle lähiklinikalleen, voisi olla fiksua antaa ihmisten varata aikoja myös muualle, jos niissä sattuu olemaan hiljaisempaa, Izady sanoo. Samoin oma yleislääkäri voisi lähettää potilaan jollekin muulle erikoislääkärille kuin tutulle tai lähimmälle vaihtoehdolle.
– Potilaat saattaisivat päättää matkustaa kauemmaksikin saadakseen hoitoa nopeammin, Izady sanoo.
Samanlaista periaatetta voisi hyödyntää myös ambulanssien ohjaamisessa hieman kauemmas, jos odotusaika olisi lyhyempi.
Tämä tietenkin vaatisi sen, että terveydenhuollon yksiköt voisivat jakaa odotusaikatietonsa toisilleen ja potilaille. Izady arvioi kuitenkin, että tällainen olisi nykyisten järjestelmien puitteissa helppoa järjestää.
Izady odottaa, että terveydenhuollon tilanne helpottaa kesään mennessä.
– Se, saadaanko hoitojono purettua ja onko meillä sama ongelma edessä ensi talvena, on suuri kysymysmerkki, Izady sanoo.