Suomeen varastoidaan EU:n pelastus- ja lääkintämateriaalia kriisitilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle, kertoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa tiistaina. Varasto parantaa valmiutta erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella.
Hankkeen arvo on 242 miljoonaa euroa, ja sitä rahoittaa Euroopan komissio.
Materiaalivarasto perustetaan kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia varten. Se sisältää henkilönsuojaimia, mittauslaitteita, lääkkeitä ja vasta-aineita. Niitä on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. Lisäksi materiaalia voidaan lähettää ennakoivasti vahvistamaan valmiutta, esimerkiksi ennen suuria massatapahtumia.
Ensimmäisten Suomessa varastoitavien erien on tarkoitus olla hälytysvalmiudessa vuonna 2024.
Mikkosen mukaan varasto vahvistaa myös Suomen omaa kansallista valmiutta.
– Varaston materiaalille voi tulla tarvetta sotilaallisen voimankäytön ohella esimerkiksi terrori-iskujen, rajat ylittävän tartuntatautitilanteen tai ydin- ja kemikaalionnettomuuksien seurauksena, Mikkonen sanoi.
Ensimmäinen laatuaan
EU-komission Suomen edustuston päällikkö Maria Blässar kertoi tiedotustilaisuudessa, että vastaavia pelastus- ja lääkintämateriaalivarastoja tulee Euroopan alueelle neljä, mutta Suomeen perustettava varasto on ensimmäinen laatuaan. Hieman pienempi varasto on perusteilla ainakin Puolaan, kahden muun varaston paikoista ei ole vielä päätetty.
– Erityisen merkittävää tämä on tietysti senkin takia, että Suomen sijainti Venäjän rajanaapurina tekee näistä valmiusvarastoista erityisen strategisia, Blässar sanoi.
EU:n yhteiset varastot ovat osa sen yhteistä pelastuspalvelumekanismia. Yhteisiä varastoja on ministeri Mikkosen mukaan aiemmin rakennettu ainakin vastaamaan maastopaloihin.
– Varastot on tarkoitettu käyttöönotettavaksi sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa maan omat voimavarat ja muiden maiden tarjoama apu eivät enää riitä.
Materiaalit varastoidaan Suomeen hajautetusti, mutta tarkempia sijainteja ei turvallisuussyistä kerrota.
Sisäministerin mukaan varautuminen suuriin uhkiin on tällä hetkellä entistä tärkeämpää, vaikka suoraa uhkaa ei juuri nyt olisikaan.
– Haluan painottaa, että Suomeen tai sen lähialueille ei kohdistu tällä hetkellä suoraa uhkaa, mutta meidän on varauduttava erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin. Sen ovat näyttäneet viime vuosina etenkin koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Mikkonen sanoi.
Varastoon useita rokotteita ja kymmeniä lääkeaineita
Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Hankkeen valmistelu aloitettiin sisäministeriössä vuonna 2020.
Hankkeessa määriteltyjen henkilönsuojainten, mittauskaluston ja tukivälineistön hankinnasta sekä niiden varastoinnista, ylläpidosta ja kierrätyksestä hankkeen ajan vastaa Huoltovarmuuskeskus. Säteilyturvakeskus tukee Huoltovarmuuskeskusta säteilyn mittalaitteiden hankinnassa ja ylläpidossa.
Useat kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinuhkien vaatimat lääkkeet ja vasta-aineet ovat harvinaisia, ja niihin joudutaan myös turvautumaan äärimmäisen harvoin.
THL:n osuus koko hankkeesta on noin 158 miljoonaa euroa, josta suurin osa muodostuu vasta-ainehankinnoista, kertoi THL:n Lääketukkukaupan johtaja Toni Relander tiedotustilaisuudessa.
– Se käytännössä muodostuu suurin piirtein kuudesta rokotteesta ja 57 muusta lääkevalmisteesta. Tarkempi lääkekatalogi tulee tarkentumaan siinä vaiheessa, kun pääsemme eteenpäin hankintakokonaisuuksissa ja tiedetään, mikä on todellinen saatavuus kullekin lääkevalmistajalle.
Rokotteita tai lääkevalmisteita ei vielä tässä vaiheessa yksilöidä tarkemmin. Osa varastoiduista lääkeaineista on Relanderin mukaan äärimmäisen harvinaisia ja osa arkisempia lääkeaineita.
Relanderin mukaan ensi vuoden kesällä noin puolet vasta-aineista olisi valmiina lähetettäväksi kriisialueelle 12 tunnin kuluessa. Kaikkien vasta-aineiden arvioidaan saapuvan Suomeen vuoden 2025 kesään mennessä.
Pelastus- ja lääkintämateriaali on tarkoitettu sekä ensitoimijoiden että siviiliväestön suojaksi.