Pohjoismaisen pankkijätti Nordean tulos parani selvästi loppuvuonna korkotason nousun tukemana. Liikevoitto kasvoi loka-joulukuussa 26 prosenttia vuoden takaisesta ja oli 1 609 miljoonaa euroa.
Pankkien tuloksenteon kannalta keskeinen korkokate nousi 31 prosenttia vertailukaudesta, mikä johtui pääosin yritysluottojen, talletusvolyymien ja talletusmarginaalien kasvusta. Korkokatetta kertyi loka-joulukuussa 1 641 miljoonaa euroa.
– Talletusmarginaalimme hyötyivät paluusta kohti normaalimpaa korkotasoa vuosikymmenen ajan jatkuneen erittäin elvyttävän rahapolitiikan jälkeen. Yhdessä luotonannon kasvun kanssa tämä siivitti korkokatteen 31 prosentin nousuun, sanoi Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen tiedotteessa.
Vang-Jensen odottaa Nordean korkokatteen hyötyvän ohjauskorkojen noususta myös kuluvana vuonna.
Nettomääräiset palkkiotuotot kuitenkin supistuivat loppuvuonna 12 prosenttia vuoden takaisesta. Syynä oli muun muassa se, että Nordean hoidettavana oleva varallisuus supistui epävakailla rahoitusmarkkinoilla.
Markkinaosuudet kasvussa
Nordea kasvatti yhä markkinaosuuksiaan Pohjoismaissa, ja asuntoluottovolyymit kasvoivat kolme prosenttia. Pankin mukaan lisääntynyt taloudellinen epävarmuus ja kiihtynyt inflaatio kuitenkin hidastivat asuntoluottovolyymien kasvua viime vuoden lopulla.
– Elinkustannusten nousu ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti Pohjoismaiden asuntolainamarkkinoihin. Asuntokauppamäärät ja luottomarginaalit ovat pienentyneet kautta linjan. Toisaalta yritysasiakkaittemme joukossa luottojen kysyntä on pysynyt vilkkaana, Vang-Jensen kuvaili.
Luottotappiot pysyneet kurissa
Nordean mukaan luottotappioiden määrä pysyi vähäisenä. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli loka-joulukuussa 59 miljoonaa euroa, mikä oli vain kolme miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vang-Jensenin mukaan Nordean asiakkaat ovat tähän mennessä pärjänneet hyvin kohonneiden korkojen ja kiihtyneen inflaation kanssa. Hän sanoo Nordean pyrkivän auttamaan asiakkaitaan kaikin keinoin, esimerkiksi lyhennysvapaiden avulla.
Vang-Jensen sanoo epävarmuuden olevan nyt erittäin suurta. Hänen mielestään mitään ei pidä sulkea pois tässä vaiheessa.
– Tähän mennessä emme näe viitteitä merkittävästi kasvavista luottotappioista. Mutta olemme valmiina, jos niin käy, Vang-Jensen sanoi STT:lle.
Lisää puskuria luottotappioiden varalle
Nordea kertoo kasvattaneensa johdon harkintaan perustuvaa luottotappiovarauspuskuria 20 miljoonalla eurolla 585 miljoonaan euroon. Päätös perustui arvioon kiihtyneestä inflaatiosta, koronnostoista ja makrotalouden heikentyneistä näkymistä.
Vang-Jensenin mukaan puskurin kasvattaminen ei tarkoita, että Nordea odottaisi luottotappioiden lisääntyvän jollakin tietyllä liiketoiminta-alueella. Hänen mukaansa kyse on epävarmuuden vuoksi tehdystä varotoimesta.
– Olemme iloisia, jos puskuria ei tarvita ja voimme pitää sen taseessamme, Vang-Jensen sanoi.
Osinko kasvamassa reippaasti
Nordean oman pääoman tuotto harppasi loka-joulukuussa 15,9 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,3 prosenttia. Nordea odottaa oman pääoman tuoton olevan tänä vuonna yli 13 prosenttia.
Nordean hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,80 euroa osakkeelta. Vuotta aiemmin osinko oli 0,69 euroa osakkeelta. Hallituksen ehdottaman osingon maksaminen vaatii valtuutuksen maaliskuussa pidettävältä yhtiökokoukselta.