Yhä useampi nuori pohtii sukupuoli-identiteettiään ja kokee sukupuoliahdistusta, käy ilmi Helsingin Sanomien soittokierroksesta Helsingin seudulla työskenteleville kouluterveydenhoitajille.
– Yläkoulumaailmassa tämä rupesi lisääntymään joitakin vuosia sitten. Siihen ikään liittyy paljon mustavalkoisia tunteita. Pohdinta voi olla nuorelle aika repivää, kertoo yksi HS:n haastattelemista terveydenhoitajista.
Terveydenhoitajien mukaan sukupuoli-identiteettiin liittyvät hoitajakäynnit vaihtelevat hyvin paljon kouluittain. Joissain kouluissa ne ovat yksittäistapauksia ja toisaalla lähes päivittäisiä.
Suurin osa nuorista kaipaa terveydenhuollosta kuunteluapua ja oikeaa tietoa. Vain harva nuori haluaa lähteä korjaamaan sukupuoltaan lääketieteellisesti.
– He tarvitsevat tukea siihen, että on ok ajatella näin ja ihastua kehen vain. Osa on pelännyt esimerkiksi perheen reaktiota ja aiheuttaako jonkinlaisen pettymyksen vanhemmilleen, eräs terveydenhoitajista kuvailee HS:lle.
Kuitenkin kaikki haastatellut terveydenhoitajat ovat kohdanneet myös niitä oppilaita, jotka kokevat itsensä kuuluvaksi eri sukupuoleen kuin syntymässä heille määriteltyyn.
– Toisilla se sukupuolen kokemus on ollut muuttumaton jo vuosia ja he odottavat prosessiin pääsyä. Nämä nuoret tarvitsevat säännöllistä kontaktia. Heidän kohdallaan voi tulla esille eristäytymistä ja koulupoissaoloja.
Eduskunta hyväksyi tällä viikolla uuden translain. Lakimuutos erottaa sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjausprosessin toisistaan. Jatkossa täysi-ikäiset voivat vahvistaa sukupuolensa väestötietojärjestelmään omalla ilmoituksella. Muutos ei koske alaikäisiä.