Ulkopoliittisen instituutin (Upi) hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat torstaina tavanneet Upin johtoa ja keskustelleet instituutin johtajan Mika Aaltolan ja tutkija Henri Vanhasen Turkin-matkasta ja siihen liittyvästä uutisoinnista, kertoo hallituksen puheenjohtaja Kai Sauer STT:lle.
Sauer on ulkoministeriön alivaltiosihteeri. Varapuheenjohtajana toimii professori Anu Kantola.
– Otimme yhteyden ja keskustelussa todettiin, että matka ja sen tarkoitus ovat tukeneet Upille annettuja tehtäviä ja liittyvät myös Upin mandaattiin, Sauer sanoo.
Mandaatti perustuu sekä lakiin kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta että Upin strategiaan.
– Katsoimme, että matka tukee sitä.
Tämän lisäksi torstaina keskusteltiin myös matkaan liittyvästä viestinnästä ja sen jälkihoidosta, Sauer kertoo.
– Sanotaan nyt niin, että tällaisessa tilanteessa viestinnän maltillisuus on avain.
Viittaat siis siihen, miten herkällä kaikki ovat Nato-jäsenhakemuksen ja Turkin osalta?
– Kyllä, mutta maltillisuus liittyy myös tämmöisen Upin kaltaisen laitoksen käyttämiin viestintäkanaviin.
Upin johtaja Aaltola kertoi keskiviikkona Twitterissä skenaarioitaan siitä, miten Suomen ja Ruotsin Nato-reittien erottaminen käytännössä voisi tapahtua. Yhdessä skenaariossa Suomen pitäisi hänen mukaansa viestittää kykyään erottaa hakemukset.
Sauerin mukaan Upin hallituksella on valmius keskustella tapauksesta vielä lisää riippuen siitä, miten tilanne kehittyy.
Ulkoministeri Haavisto Upista: On oltava tarkkana, että viesti tutkijoiden roolista on selkeä
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mielestä on tärkeää, että Natoon liittyvät viestit Suomesta ovat yhdenmukaisia ja koordinoituja herkässä neuvottelutilanteessa.
– Eduskunta on ollut hyvin kurinalainen tässä Nato-prosessissa koko ajan. Täällä on ollut yhteinen henki siitä, että asia viedään eteenpäin niin hyvin kuin voidaan, hän kommentoi toimittajille eduskunnassa.
Hän ei ota kantaa Mika Aaltolan toimintaan, sillä Upi on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos.
Hänen mukaansa Upiin liittyy kuitenkin se leima kansainvälisestikin, että koska se on eduskunnan rahoittama ja niin lähellä eduskuntaa, se saatetaan mieltää puoliviralliseksi instituutioksi.
– Siinä mielessä se ei ole ihan samassa asemassa kuin kokonaan erilliset tutkimuslaitokset, jotka saavat muualta rahoituksensa. Siinä on oltava tarkkana, että viesti on selkeä, että tutkijat tekevät tutkijan työtä ja neuvottelijat ja poliitikot tekevät omaa työtänsä, Haavisto sanoi.
Asiaa kysyttiin eduskunnassa myös puolustusministeri Mikko Savolalta (kesk.). Hänen mielestään tutkijalla on vapaus tuoda omia mielipiteitään ja kantojaan julki.
Ette itse näe moitittavaa Aaltolan toiminnassa?
– Hänellä on tutkijan vapaus, ja hän saa tuoda omia mielipiteitään ja kantojaan julki. Hän on tietysti hyvin aktiivinen siinä myös, mikä on hyvä asia. Siitä voi Upi sitten itse keskuudessaan keskustella, jos tästä haluaa keskustella, Savola sanoi toimittajille.
Upin neuvottelukunnasta älähdys
Aaltolan ja Vanhasen matkalta antamat ulostulot aiheuttivat Upin neuvottelukunnan heräämisen. Neuvottelukunnan seuraavaksi puheenjohtajaksi nouseva Jouni Ovaska (kesk.) sanoi tänään eduskunnassa, että hän on keskustellut Aaltolan kanssa lyhyesti torstaina.
– Mitään suurempaa dramatiikkaa tähän matkaan ei liity.
Ovaskan mukaan hän ja Aaltola palaavat käytyihin keskusteluihin vielä uudestaan, koska asia on herättänyt hyvin paljon huomiota erityisesti Upin neuvottelukunnassa istuvien kansanedustajien keskuudessa.
– Tärkeää on myös, että tutkijat voivat tehdä omaa työtänsä, ja poliitikkojen ei kannata liikaa sotkeutua tutkijoiden työhön, mutta ei myöskään tutkijoiden poliitikkojen työhön.
MTV:n uutisten haastattelussa neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) kertoi neuvottelukunnan ottavan Aaltolan tviitit käsittelyyn seuraavassa kokouksessaan.
– Ulkopoliittisen instituutin tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa päättäjille. Ei ole tarkoitus, että instituutin johto ja tutkijat itse yrittävät vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan, Sirén totesi.
Ulkopoliittisen instituutin omien verkkosivujen mukaan se on riippumaton tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista ja ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista.
Aaltola vastasi keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa, ettei ole hänen tarkoituksensa vaikuttaa Suomen ulkopoliittisiin ratkaisuihin ja että ajatus on absurdi. Hänen mielestään olisi kummallista, jos eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos ei tässä ajassa hankkisi omakohtaista tietoa siitä, mitä Turkissa ja Unkarissa ajatellaan.
Pääministeri Marin: "Turkki on kuvannut myös julkisuuteen, että Suomen kanssa heillä ei ole sellaisia kysymyksiä avoinna kuin Ruotsin kanssa"
Turkki on kuvannut myös julkisuuteen, että sillä ei ole Suomen kanssa avoinna samanlaisia kysymyksiä kuin Ruotsin kanssa, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.) Nato-ratifioinneista.
Marin vastasi torstaina Brysselissä kysymykseen siitä, jakaako hän käsityksen Turkin ensisijaisesta halusta ratifioida Suomen hakemus ennen Ruotsia sekä Turkin odotuksesta saada Suomelta jokin viesti tuohon suuntaan etenemisestä.
Marin totesi myös, että hänen mielestään on Suomen ja koko liittokunnan intresseissä, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Naton jäseniksi yhtäaikaisesti. Hän totesi Suomen ja Ruotsin jakavan yhteisen turvallisuusympäristön pohjoisessa.
– Me odotamme nyt näitä ratifiointeja. Minun mielestäni sekä Suomi että Ruotsi täyttävät molemmat nämä hakukriteerit.
Marin on tällä hetkellä Brysselissä Euroopan unionin jäsenmaiden poliittisten johtajien huippukokouksessa.
-----
Juttu on julkaistu alun perin 9. helmikuuta 2023 ja sitä on korjattu 10. helmikuuta 2023 kello 17.19: Ulkopoliittinen instituutti ei ole eduskunnan alainen laitos, vaan eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos.