Sunnuntaisuomalainen 25 vuotta | "Kaksi lasta olisi kiva" – raitistunut ja uskoon tullut Tony Halme haaveili perhe-elämästä vuonna 2004
Sunnuntaisuomalainen julkaisee juhlavuotenaan uudelleen parhaita vanhoja juttujaan. Tony Halme nousi maaliskuussa 2003 äänivyöryllä eduskuntaan perussuomalaisten listalta. Saman vuoden heinäkuussa hän ammuskeli kotonaan huumeiden vaikutuksen alaisena ja oli kolme viikkoa koomassa. Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran 21.11.2004.
Kun tuttaville kertoo, että on menossa haastattelemaan kansanedustaja, ex-nyrkkeilijä Tony Halmetta, 41, kaikkia kiinnostaa kaksi asiaa: ketä hän tällä kertaa solvaa, ja kuinka hyvin hän on oikeasti toipunut viime vuoden viikkoja kestäneestä koomastaan.
Suurin osa todennäköisesti pettyisi ennakko-odotuksissaan, sen verran tavalliselta nyky-Halme ainakin äkkiseltään vaikuttaa. Hän ei uhoa, käyttäytyy ystävällisesti ja vastaa reippaasti. Ulkopuolisen silmin hän vaikuttaa toipuneelta.
Tony Halmeeksi hän käyttäytyy kuitenkin vähän liiankin hyvin.
Halme sanoo ottaneensa aina paljon vaikutteita ympäristöstään – niin hyvässä kuin pahassa. Ehkä häneen on siis viime aikoina tarttunut jotain myös eduskunnan marmorisilta käytäviltä. Hän ei esimerkiksi panettele poliitikkoja yhtä hanakasti kuin aiemmin.
– Kaveripiiriä voi haukkua, jos ei ole siinä. Mutta sitten kun on itse kaveripiirissä, niin se on eri asia, hän myöntää.
Hän sanoo miettivänsä sanojaan muutenkin tarkemmin.
– Ennen puhuin vähän mitä sylki suuhun toi, varsinkin kun olin usein joko kännissä tai kankkusessa. Nykyään tulee pähkäiltyä, mitä sanoo. Sanoille pitää olla myös katetta.
Profiiliin madaltumiseen on kuitenkin vaikuttanut eniten viime vuoden känninen ampumasekoilu ja mediakohu.
Pitkän ryyppyputken jälkeen sattuneen välikohtauksen jälkeen Halme hylkäsi viinan. Raittius on kestänyt puolitoista vuotta, Halmeen itsensä mukaan ongelmitta.
– Muutaman kerran on tehnyt mieli ottaa olutta, mutta sekin on vaan ollut ja mennyt.
Asiaa on helpottanut, että Katja-vaimo ei juo ollenkaan.
– Kun nyt katsoo kännisiä ihmisiä, niin onhan se surullista. Ymmärrän, mitä vaimo tarkoitti sanoessaan, ettei jaksa aina kuunnella samoja juttuja. Itsekin kerroin kännissä kaikille samat juttuni. Nyt pölisen vähemmän.
Myös aikaa on selvänä reilummin.
– Saan enemmän aikaan, kun viikot ovat oikeasti seitsenpäiväisiä. Kun ennen otin viinaa kolme tai neljä kertaa viikossa, niin makasin sitten paljon sängyn pohjalla ja olin vaan.
Muutenkin Halmeen yksityiselämä näyttää olevan asettumaan päin. Lapset olisivat tervetulleita milloin tahansa.
– Kovasti on haku päällä. Kaksi lasta olisi kiva. Tyttö ja poika, tai vaikka kaksi tyttöäkin. Kaksi poikaa voisi olla vähän liikaa, Halme pohtii.
– Haluaisin olla lasten elämässä läsnä, että lapset tietäisi, että koko ajan on isä, joka tykkää ja vastaa kysymyksiin. Itse olin puolivuotias, kun isä lähti kioskille eikä tullut koskaan takaisin.
Entä sopisiko kuvaan myös pääministeri Matti Vanhasen markkinoima omakotitaloidylli?
– Kyllä mä näen itselläni oman tönön jossain vähän kauempana Helsingistä, esimerkiksi Vantaalla. Vaimon kanssa on jo taloja katseltukin, Halme selvittää ja kuulostaa varsin keskiluokkaiselta.
– Mutta kansanedustajan palkalla ei vielä paljon tee, vaikka kaikki luuleekin, että tällä tienaa paljon.
Esimerkiksi liito-oravaa on käsitelty jo vuosia. Kyllä se pitäisi saada yhdellä istunnolla hoidettua.
Yksityiselämän tasaantuessa Halmeen poliittiselle nosteelle on käynyt samoin.
Lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa Halme sai Helsingissä perussuomalaisten listalla noin 2 500 ääntä. Se jäi kauaksi vuoden 2003 eduskuntavaalien 16 000 äänestä. Moni huokaisi helpotuksesta, oikeistopopulistinen Halme-ilmiö näytti olevan ohi.
Halme itse vakuuttaa muuta.
– Minun mielestä Tonyn aika ei ole vielä ollutkaan. Kadulla ihmiset tulevat juttelemaan yhtä paljon kuin ennenkin.
Joka tapauksessa Halmeen uutuus- ja šokkiarvo ovat karisseet. Jos hän pyrkii uudelleen eduskuntaan, hän tekee sen istuvana kansanedustajana, ei kohunyrkkeilijänä. On vaikeaa uskoa, että muodonmuutos voisi tuoda entisessä määrin Itä-Helsingin protestiääniä tai palstatilaa mediassa.
Politiikassa Halme kaipaisi suoraviivaisia ratkaisuja yksinkertaisina pitämiinsä ongelmiin. Kaikenlainen byrokratia ottaa häntä päähän.
– Eduskunnassa käsitellään paljon turhia asioita, ja se on pitkästyttävää. Esimerkiksi liito-oravaa on käsitelty jo vuosia. Kyllä se pitäisi saada yhdellä istunnolla hoidettua, on meillä tärkeämpiäkin asioita.
Politiikkaa hän pitää yleisesti kaksinaamaisena.
– Käytävällä voidaan luvata yhtä ja salissa äänestää ihan toista.
Halme mittaa kollegojensa ahkeruuden suoraan sillä, kuinka tunnollisesti he ovat paikalla täysistunnoissa.
– Kun äänestysnappia on painettu ja kamerat menee pois, niin kyllä perseet nousee täällä nopeasti pallilta. Minun mielestäni töissä on oltava paikalla, ei sieltä voi lähteä välillä kotiin.
Kaikki kansanedustajat eivät sentään ole Halmeen silmissä laiskureita. Oman ryhmän ulkopuolelta tunnustusta saavat kokoomuksen Ben Zyskowicz ja Ahti Vielma sekä vasemmistoliiton Pentti Tiusanen.
– He viitsivät olla paikan päällä. He myös ovat oikeasti huolissaan asioista, joista puhuvat.
Halmeen tavanomainen työpäivä on puhelimeen vastaamista, lehtien lukemista ja puolustusvaliokunnan asiantuntijoiden kuuntelemista puolustusselontekoa varten. Kunnallisvaalit kirvoittivat myös uusia hankkeita.
– Alan pitää kerran kuussa Itäkeskuksessa toimistoa, johon ihmiset saavat tulla juttelemaan ongelmistaan.
Mitään todellista pitkän tähtäimen poliittista ohjelmaa Halmeella ei näytä olevan. Hän ei edes tiedä, jatkaako politiikassa seuraavien vaalien jälkeen.
– Sanoin aikanaan, että tulen tänne katsomaan, mitä yksi ihminen pystyy tekemään. Jos ei voi mitään, niin lähden pois.
– Jos en tämän kauden jälkeen tule eduskuntaan, niin kirjoitan tästä kirjan.
Mahdollista siviilityötäkin Halme on jo miettinyt.
– Menisin varmaan vahtimestariksi. Sen osaan ja siihen minulla on ulkomuotoa.
Shownyrkkeilijäksi palaaminen ei niinkään houkuttele.
– Kun keikkailin, vedin keikkapaikassa viisi tuoppia ja olin samalla tasolla kuin asiakkaat. Absolutistina se olisi vaikeampaa.
Kaduilla Halmetta on kyselty myös presidenttiehdokkaaksi, mutta hän ei harkitse leikkiin lähtöä.
– Viime vuoden episodin jälkeen en katso olevani hyvä esikuva, hän sanoo.
– Vaikka suomalaiset ovat kyllä kovia antamaan anteeksi. Matti Nykänen on siitä hyvä esimerkki. Mutta silti mokat muistetaan.
Viime vuonna julkisuutta sai myös Halmeen nopea uskoontulo. Hän myöntää edelleen uskonsa julkisesti.
– Herrassa tässä roikutaan joka päivä, ja olen uskossa.
– Olen tosin ollut vastaanottavainen uskolle aiemminkin. Mutta ennen minulla oli paljon kysymyksiä, kuten että miten Jumala voi antaa lasten sairastua syöpään, mitä pahaa ne muka on tehnyt. Niihin kysymyksiin olen saanut vastauksia.
Kuntosalilla Halme treenaa yhä mielellään. Hän myöntää kuitenkin auliisti, ettei ole yhtä vahva kuin ennen. Entisistä voimista on jäljellä noin kolmannes.
– 20 vuotta tuli käytettyä hormoneja. Nyt kun naturellina vetää, niin se on aivan erilaista.
Ampumisvälikohtauksen ja kooman jälkeen voimaa oli vielä vähemmän.
– Oli se noloa, kun piti mennä pelkällä tangolla vetämään. Mutta toisaalta olin kiitollinen, että pystyin ylipäätään treenaamaan, kun alussa ei pystynyt edes seisomaan.
Nykyisin Halme treenaa perjantaista maanantaihin. Tavallinen treeni kestää kaksi tuntia.
– Viikolla eduskunnassa menee sen verran myöhään, ettei silloin viitsi käydä.
Halme jäi eduskunnasta työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2007. Hän kuoli vuonna 2010.
Viikonvaihdetoimitus Sunnuntaisuomalainen täytti 25 vuotta tammikuussa 2023. Vuosipäivän kunniaksi julkaisemme kevään aikana uudelleen parhaita juttuja vuoden varrelta.
Lue aiemmin julkaistut juhlajutut: