Eurooppa on tähän asti kyennyt selviytymään Venäjän hyökkäyssotaa seuranneesta energiakriisistä. Leuto sää, tuet, kaasuvarastojen hyödyntäminen ja energian tuonti muilta alueilta ovat auttaneet Eurooppaa hillitsemään sodan aiheuttamia taloudellisia vahinkoja.
Monet yritykset ja kotitaloudet pohtivat kuitenkin jo seuraavaa talvea. Dortmundin kaupungin ulkopuolella läntisessä Saksassa Veltins-panimo sopeutui uuteen tilanteeseen käyttämällä uudelleen käytettäviä pulloja, osittain muokkaamalla kaasu-uuniaan öljykäyttöiseksi ja käyttämällä 30 miljoonaa euroa raaka-ainevaraston kartuttamiseen.
– Meidän ei tarvinnut vähentää tuotantoamme, kertoo panimon edustaja Ulrich Biene uutistoimisto AFP:lle.
Ennen sotaa Saksa oli huomattavan riippuvainen venäläisestä tuontikaasusta. Maa on tarjonnut kuluttajille mittavia tukia, kiirehtinyt täyttämään varastojaan ja löytänyt uusia energianlähteitä Venäjän suljettua kaasuhanat.
Pahimmilta skenaarioilta vältyttiin
Tammikuussa Saksan hallitus ilmoitti uskovansa maan välttävän taantuman tänä vuonna, vaikka viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä talous kutistuikin.
Varautuakseen talveen Saksa ja monet muut EU-maat ovat ostaneet nesteytettyä maakaasua Qatarista ja Yhdysvalloista. Hinta on tyyriimpi kuin venäläiskaasulla, joka tuotiin maahan putkia pitkin.
Energiatalouteen ja sen analyysiin keskittyvän IEEFA-instituutin mukaan nesteytetyn maakaasun tuonti Eurooppaan kasvoi viime vuonna 60 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Norjalaisen Rystad Energy -tutkimusyhtiön analyytikko Fabian Skarboe Rönningen sanoo, että sen ansiosta pahimmat skenaariot kuluvalle talvelle eivät ole toteutuneet.
Tällä hetkellä Euroopan kaasuvarastoissa on tuplamäärä kapasiteettia vuoden takaiseen verrattuna. Tavanomaista lauhemman sään vuoksi eurooppalaiset kuluttajat alkoivat käyttää lämmitystä tavallista myöhemmin, mikä on auttanut pitämään laskut kurissa ja varastomäärät korkealla tasolla.
Hinnat nousivat ennätyskorkeiksi
Brysseliläisen ajatushautomon Bruegelin mukaan maakaasun kysyntä laski Venäjän viime vuoden helmikuussa alkaneen hyökkäyksen jälkeen 12 prosentilla verrattuna vuosien 2019–2021 keskiarvoon.
– Se oli mielestäni täysin poikkeuksellista, sanoo Bruegelin tutkija Simone Tagliapietra.
Tilanteeseen vaikutti myös se, että Ranskassa otettiin uudelleen käyttöön aiemmin käytöstä poistettuja ydinreaktoreita.
Venäjän hyökkäyksen alettua energian hinnat Euroopassa nousivat ennätyskorkealle, viime elokuussa jopa yli 300 euroon megawattitunnilta. Sittemmin hinta on laskenut merkittävästi mutta on edelleen noin tuplat siitä, mitä se oli ennen koronaviruspandemiaa.
Hinnan putoaminen ei vielä näy kotitalouksien sähkölaskuissa, sillä tukkukauppiaat tekevät ostoja kuukausien päähän. Vauhdikkaan inflaation vuoksi monilla kuluttajilla on vaikeuksia saada laskuja maksettua.
Koordinoinnista iso hyöty
Jotkut analyytikot sanovat, että paluu tavanomaisiin hintoihin voi viedä vuosia. Rönningenin mukaan kaikki seuraavat jo tulevaa talvea.
– Eurooppa tulee olemaan entistäkin riippuvaisempi nesteytetystä maakaasusta vuonna 2023, sillä tämä on ensimmäinen kokonainen vuosi, kun Venäjältä tulee hyvin vähän volyymia, hän sanoo.
Jos kysyntä Aasiassa vahvistuu, Rönningen uskoo Euroopan ja Aasian kilpailevan nesteytetystä maakaasusta entistä kiivaammin, mikä voi nostaa hintoja.
Tagliapietra sanoo Euroopan olevan nyt paremmassa asemassa kuin viime vuonna, koska Eurooppa on löytänyt uudenlaisen tasapainon Venäjän kaasuhanojen katkeamisen jälkeen. Hän muistuttaa, että energian käyttöä on pidettävä kurissa samalla, kun uusiutuvia energianlähteitä otetaan mukaan järjestelmään.
Tagliapietra kannustaa Euroopan maita koordinoimaan varastointia keskenään, jotta vältytään kilpajuoksulta.
– Mitä enemmän koordinoimme, sitä enemmän rahaa säästämme.