Kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta suhtautuu Suomeen myönteisesti ja erityisesti nuoret haluaisivat oppia lisää itäisestä naapurimaasta, kertoo tuore kysely. Mielenkiinnon kohteiksi nimettiin erityisesti historia, yhteiskunnallinen keskustelu ja turvallisuuspolitiikka.
Lähes 80 prosenttia vastanneista koki Suomen ja Ruotsin lähentyneen toisiaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Tiedot ilmenevät ajatushautomo Magman, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Suomen Tukholman-instituutin, Suomen Tukholman-suurlähetystön sekä ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskus Hanasaaren tammikuussa teettämästä kyselystä.
– On ilmiselvää, että Nato-keskustelu on lisännyt kiinnostusta Suomeen. Sen valossa tuntuu loogiselta, että nimenomaan miesten – ja nuorten miesten – mielenkiinto maata kohtaan on kasvanut, ajatushautomo Magman johtaja Nils Erik Forsgård sanoo tiedotteessa.
Tutkimusyritys Novus haastatteli tutkimusta varten yli tuhatta 18–79-vuotiasta ruotsalaista tammikuun ensimmäisellä puoliskolla.
Kyselyssä vastaajat kertovat arvostavansa ennen kaikkea Suomen puolustuskykyä, kriisinhallintaa sekä yhteiskunnan toimivuutta.
Suomi nähdään myös aiempaa tasa-arvoisempana maana. Puolet vastanneista katsoo sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan Suomessa. Novuksen vuoden 2017 mittauksessa sama luku oli vain 26 prosenttia.
– Nousu selittynee paljolti sillä, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on ollut näkyvästi esillä ruotsalaisissa tiedotusvälineissä ja että myös kaikkien Suomen hallituspuolueiden johtajat ovat naisia, Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson arvioi.
Suomalainen kulttuuri sitä vastoin ei Ruotsissa ihmisiä juuri kiinnosta. Myöskään ilmastopolitiikkaa ei saa kovin hääviä arviota länsinaapureilta: vain viidesosa vastaajista pitää Suomea sillä alalla edelläkävijänä.
Magman Forsgårdin mukaan kyselytuloksissa oli myös jotain outoa. Puolet vastaajista nimittäin kertoi, etteivät he olleet kuulleet tai nähneet mitään Suomeen liittyvää tiedotusvälineissä viimeisen puolen vuoden aikana.
– Ihmettelen, miten se on mahdollista... Voi myös kysyä, mistä ihmiset ylipäänsä hankkivat tietonsa, Forsgård pohtii.