Vammaispalvelulain uudistus saataneen nuijittua läpi tällä vaalikaudella, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vielä tämän vuoden lokakuussa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä uudesta vammaispalvelulaista, mutta esittää siihen poikkeuksellisen paljon muutoksia.
Asiasta kertoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) toimittajille eduskunnassa.
Sote-valiokunta on perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta muun muassa selkeyttänyt sitä, mitkä ovat vammaisille kuuluvia subjektiivisia oikeuksia. Lisäksi sote-valiokunta poisti hallituksen esityksessä olleen ikääntymisrajauksen.
Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että vammaispalvelulakia sovellettaisiin vain ihmisiin, joiden avun tai tuen tarve johtuisi muusta kuin iäkkäänä alkaneesta tyypillisestä iäkkäiden sairaudesta.
Lisäksi Lohen mukaan hengityshalvauspotilaiden ylläpitokorvausta vastaava korvaus säilytetään tulevaisuudessakin. Myös perustuslakivaliokunta edellytti tätä.
– Hengityshalvauspotilaiden määritelmää laajennetaan niin, että se kattaa kaikki ne, jotka ovat tänäkin päivän tuon korvauksen piirissä, Lohi sanoo.
"Useamman vaalikauden yrittämisen jälkeen tämä saadaan nyt säädettyä"
Lohen mukaan lapsen kodin ulkopuolella asumista on tarkennettu lapsen mielipiteen ja sivistyksellisten oikeuksien osalta. Lisäksi kodin ulkopuolella järjestettävää lapsen asumisen tuen maksun enimmäismäärä alennetaan reilusta 1 800 eurosta 500 euroon.
– Lisäksi meillä on (mietinnössä) päivätoiminnan pykälän sisällön muuttaminen siten, että vammainen henkilö voi osallistua työssäkäynnin, työtoiminnan tai työllistämistä edistävän toiminnan ohella myös päivätoimintaan, Lohi kertoo.
Päivätoiminnan matkat säädetään maksuttomiksi.
Lisäksi viime metreillä valiokunta lisäsi vammaispalvelulakiin täysin uuden kehitysvammaisten työtä koskevan pykälän, jota ei hallituksen esityksessä ollut. Uudessa pykälässä määritellään kehitysvammaiselle oikeus työtoimintaan ja siihen liittyvät matkat pääosin maksuttomiksi.
Lohi sanoo, että sote-valiokunta piti uuden lain säätämistä erittäin tärkeänä ja teki poikkeusjärjestelyitä, että se saadaan vielä tällä vaalikaudella maaliin. Vammaispalvelulaki kävi perustuslakivaliokunnan syynissä kaksi kertaa.
– Näemme, että tämän (lakimuutoksen) myötä vammaisten oikeuksia voidaan parantaa, joten oli erittäin tärkeää, että useamman vaalikauden yrittämisen jälkeen tämä laki saadaan nyt säädettyä, Lohi sanoo.
Lakihanke on nykyisen lainsäädännön kokonaisuudistus. Nykyiset lait on ollut tarkoitus yhdistää, jotta kaikki vammaiset saisivat vastaisuudessa palvelunsa saman lain perusteella. Vastaisuudessa vammaispalveluiden tarjoaminen perustuisi vamman aiheuttamaan toimintarajoitteiseen, kun nykyisin huomiota kiinnitetään diagnoosiin.
Lisäksi lain tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta.