Suomi haluaa niin epätoivoisesti liittyä sotilasliitto Natoon, että on valmis tekemään sen jopa ilman Ruotsia, sanoo venäläinen politiikan tutkija, valtiotieteen tohtori Vladimir Avatkov Izvestija-lehden haastattelussa.
– (Turkin presidentti) Recep Tayyip Erdogan on kaikesta päätellen hyvin päättäväinen ja antaa jyrkkiä kommentteja toimittajille. Hän on esimerkiksi sanonut, että Turkki täyttää lupauksensa, mutta on samaan aikaan vastannut kysymykseen siitä, antaako Turkki suostumuksensa Suomen jäsenyydelle, että "olipa prosessi mikä tahansa, me hoidamme sen". Turkki on moderni ja kunnianhimoinen: se haluaa johtaa Natoa, ei tulla johdetuksi, Avatkov sanoi lehdelle.
Ruotsin jäsenyyden Avatkov arvioi kestävän pitempään. Syynä on muun muassa taannoinen välikohtaus, jossa poltettiin Koraani. Tutkijan mukaan jäsenyys hyväksyttäneen vasta vaalien jälkeen ja silloinkin edessä voi olla vielä uusia vaatimuksia ennen hyväksyntää.
Pietarin yliopiston professori, valtiotieteiden tohtori Natalja Jeremina muistutti lehdelle, että Suomi ja Ruotsi ovat jo aikaisemminkin tehneet läheistä yhteistyötä Naton kanssa.
– Voisi sanoa, että maat ovat olleet kihloissa, mutta eivät vielä naimisissa. On ollut sotaharjoituksia ja osallistumista erilaisiin harjoituksiin, Jeremina sanoi.
– Nyt on kysymys siitä, siirtyvätkö sotilasliiton rakenteet lähemmäs Venäjän rajoja. Uskon niin. Tämä merkitsee lisää riskejä ja suoraa uhkaa maan luoteisosalle, koska kyseeseen voi tulla Itämeren mahdollinen sulkeminen, professori jatkoi.
Presidentti Sauli Niinistö on tänään tavannut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin Turkissa. Niinistö kertoi ennen matkaansa, että hän menee vastaanottamaan Erdoganin ilmoituksen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevasta päätöksestä.
Tutkijoiden kommenteista venäläislehdelle kertoi ensin Ilta-Sanomat.