Tampere on yltänyt kärkipaikalle 33 suomalaisen kaupunkikeskustan uudenlaisessa elinvoimavertailussa. Heti perässä seuraavat Helsinki ja Turku. Kaupunkikeskustojen jokavuotisessa elinvoimalaskennassa kaupunkeja laitettiin ensimmäistä kertaa myös järjestykseen usealla eri mittarilla.
Tampereen avaimia voittoon ovat muun muassa ratikka, areena ja rantatunneli. Näin kuvailee Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys (EKK), joka julkaisee keskustojen elinvoimalukuja.
Tampere saa tunnustusta myös esimerkiksi monista tapahtumistaan ja ravintoloistaan. Liki 370 ravintolallaan ja kahvilallaan Tamperetta voi kutsua jopa Suomen ravintolapääkaupungiksi suhteessa väkilukuun. Yliopisto tuo omalta osaltaan elämää kaupunkiin.
Helsingin keskustan elinvoimaluku on ollut laskusuunnassa, mutta uudessa vertailussa pääkaupunki saavutti hopeaa. Tulosta voi kutsua puolustusvoitoksi, mutta liiketilojen tyhjeneminen näkyy tilastoissa. Ydinkortteleissa vapaiden liiketilojen osuus on noin 15 prosenttia, kun muualla keskustassa luku on 8 prosenttia. Valtakunnallinen keskiarvo on 10,8 prosenttia.
Huvituksia ei Helsingin keskustasta tarvitse kauan hakea, sillä sieltä löytyy noin 680 ravintolaa ja kahvilaa.
Turussa toriremontti aiheutti pitkään myllerrystä, mutta työ valmistui viime vuoden loppupuolella. Uusia kehittämissuunnitelmia on jo tekeillä, sillä esimerkiksi Turun ratapihalle valmistellaan areenaa ja raitiotiekin pysyy tapetilla.
Vertailun seuraaville sijoille ylsivät aina vahva Pietarsaari, turisteja vetävä Porvoo, logistisesti keskeinen Tikkurila, historiallinen mutta moderni Vaasa ja matkailukaupunki Lappeenranta.
Elinvoimavertailu tehtiin viiden muuttujan avulla. Ne olivat kauppojen ja ravintoloiden sekä vapaiden liiketilojen osuus kaikista liiketiloista, kaupallinen tiiviys, elinvoimaluku ja asumistiheys.
Hiipuminen jatkuu
Kaupunkikeskustoista löytyy paljon vetovoimatekijöitä, mutta niiden hiljaista hiipumista ei ole ainakaan vielä peruttu. Vuosina 2020–2023 keskustojen keskimääräinen elinvoimaluku on laskenut vuosittain liki neljä prosenttia, selviää EKK:n vuotuisesta elinvoimamittauksesta.
Tyhjien liiketilojen määrä lisääntyi edelleen viime vuodesta. Suhteellisesti eniten tyhjiä liiketiloja on Salossa, Tornio-Haaparannassa, Seinäjoella, Joensuussa ja Savonlinnassa.
Elinvoimamittaus kertoo, että kauppojen lukumäärä keskustoissa väheni vuodessa 3,7 prosenttia.
– Lukuna se ei tunnu kovin isolta, mutta vuoden aikajaksolla lasku on aika korkea, sanoo mittauksen EKK:lle tehnyt asiantuntija Martti Wilhelms Salokorpi-yhtiöistä.
Huoli erikoiskaupoista
Suuri osa erikoiskaupoista sijoittuu keskustoihin. Korkea inflaatio ja hintojen nousu ovat vaikuttaneet kauppojen kuluttajakysyntään ja heikentäneet ostovoimaa. Se on näkynyt erikoiskaupassa, kertoo toimitusjohtaja Ulla Pöllänen Erikoiskaupan liitosta.
– Kuluttajat harkitsevat hyvin tarkkaan ja pitkään kestokulutushyödykkeiden ostamista. Ensin hoidetaan ruoka, lainat, sähkö ja kaikki muut välttämättömyydet. Käyttötavaroiden kysyntä on hiipunut, mikä on meille iso huoli, hän sanoo.
Myös asiointikäynnit keskustoissa ovat Pölläsen mukaan vähentyneet pandemian seurauksena.
– Keskustoissa liikkuu vähemmän ihmisiä ja heillä on aiempaa vähäisempi ostovoima, mikä väistämättä näkyy erikoiskaupassa.
Erikoiskaupan liiton toive päättäjille on inflaation taltuttaminen ja ostovoimasta huolehtiminen, osaltaan verotuksen keinoin.
Ravintolat säilyttivät asemansa
Keskustojen elinvoimaa haastavat muun muassa verkko-ostaminen, ostoskeskusten perustaminen toisaalle ja etätyön lisääntyminen. Pandemia vähensi tuntuvasti asiakasvirtoja vuonna 2020 ja osin myös sen jälkeen. Ravintolat ja kahvilat ovat kuitenkin säilyttäneet yllättävän hyvin asemansa.
– Ilmeisesti ainakin lähettipalveluiden käyttö oli pelastusrenkaana monelle ravintolalle. Ja vaikka pahin korona-aika on ohi, ruokalähettejä näkyy edelleen paljon katukuvassa, Wilhelms mainitsee.
EKK:n elinvoimamittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.
Tänä vuonna laskentaan osallistui 35 kaupunkia. Aineistot on kerätty pääosin tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Laskennassa käytettyjä liiketila- ja elinvoimalukuja hyödynnettiin myös kaupunkien välisessä elinvoimavertailussa, jossa oli mukana 33 kaupunkia.
Areena tuo ihmisvirtoja
Simon Foster varautui viime perjantaina kiireiseen päivään Tampereen Rautatienkadulla sijaitsevassa irkkupubi O’Connell’sissa. Kivenheiton päässä sijaitsevalla Tampereen areenalla pelattaisiin muutaman tunnin kuluttua jääkiekon MM-kisojen Suomi–Unkari-ottelu, ja asiakasvirtaa oli luvassa ennen peliä ja sen jälkeen.
Irlantilainen Foster muutti töihin O’Connell’siin vuonna 1997 ja on nyt yksi sen kolmesta omistajasta. Vielä 25 vuotta sitten ei osattu arvata, että pubin ohi kulkisi tulevaisuudessa tuhansia ihmisiä areenan tapahtumiin. Moni poikkeaa myös sisälle.
– Asiakasmäärä on lisääntynyt selvästi ja myös laajentunut jääkiekkofaneihin. Kun pelit olivat vielä Hakametsän hallissa, kiekkofaneja ei täällä niin paljon nähty.
Areena ei ole ainoa uusi houkutus Tammerkosken itäpuolella, jonne on avattu viime vuosina muun muassa iso Ratinan kauppakeskus.
Ratikka vilkastuttaa omalta osaltaan keskustaa tuomalla sinne paljon ihmisiä esimerkiksi Hervannasta. Foster pitää hyvänä uudistuksena myös Rautatienkadun toiselle puolelle suunniteltua uutta matkakeskusta.
Tampereella on Fosterin mukaan muitakin etuja, jos ajatellaan keskustan elinvoimaa.
– Ihmiset ovat sosiaalisia ja haluavat kokoontua yhteen. Keskusta on myös sopivan tiivis.