Maavoimien komentaja toivoisi asepalveluun moninkertaisen määrän naisia

Maavoimien komentaja Petri Hulkko haluaisi myös nykyistä useamman miehen astuvan palvelukseen. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA
STT

STT

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko toivoisi asepalvelukseen vuosittain moninkertaisen määrän naisia nykyiseen verrattuna. Hänen mukaansa vapaaehtoiset naiset voisivat paikata aukkoa, joka on syntynyt terveydellisistä syistä vapautettujen miesten määrän kasvettua.

– Riittääkö pelkkä mainonta ja houkuttelu lisäämään naisten määrä nykyisestä vaikka 5 000:een, se on vielä kysymysmerkki, Hulkko sanoi STT:lle.

Hän toivoo myös, että riviin astuisi myös yhä useampi niistä miehistä, "jotka on ehkä osittain liian tiukkojen perusteiden mukaan karsittu".

Erityisen parlamentaarisen komitean on määrä pian ryhtyä pohtimaan asevelvollisuuden kehittämistä. Mielipidekyselyiden perusteella nykyisellä miesten yleisellä asevelvollisuudella on kansalaisten laaja tuki, ja palaute varusmiespalveluksesta kotiutuneilta on ollut erittäin positiivista.

Hulkko kuitenkin ymmärtää, että poliitikot haluavat pohtia asevelvollisuuden kehittämistä ja myös tasa-arvonäkökulmaa. Nykyjärjestelmän suuren suosion taakse ei hänen mukaansa kannata linnoittautua, vaan tulee pysyä avoimena erilaisille ajatuksille.

– Kunhan pidetään se mielessä, että yleinen asevelvollisuus on tehty sotilaallista maanpuolustusta varten ja vain sillä voidaan Suomea puolustaa – ei millään muulla, Hulkko lisää painokkaasti viitaten pieneen kansalaisten lukumäärään ja suomalaisten ikääntymiseen.

Vanhenevaa kuljetuskalustoa uusittava

Maavoimien tilanteesta ja näkymistä Helsingissä puhunut Hulkko kertoi, että hänen puolustushaaransa lähiaikojen tärkeimmät kalustohankkeet liittyvät liikkuvuuteen. Suomen ja Latvian puolustusministerit allekirjoittivat hiljattain teknisen järjestelyasiakirjan uuden panssaroidun pyöräajoneuvon kehittämisestä suomalaisen Patrian alustalle. Viron odotetaan Hulkon mukaan liittyvän lähiaikoina mukaan hankkeeseen.

Hulkon mukaan uutta ajoneuvoa tarvitaan korvaamaan nykyistä kuljetuskalustoa, joka uudenaikaistamisesta huolimatta vanhenee 2030-luvun puolivälissä.

Vieläkin laajempi yhteistyöhanke on arktisiin ja vuoristo-olosuhteisiin tarkoitetun sotilasajoneuvon kehittäminen. Hulkon mukaan hankkeeseen on saatu alustavasti mukaan toistakymmentä unionin jäsenmaata.

Kehitystyöhön ollaan muodostamassa yrityskonsortio, joka kootaan Patrian johdolla. Hulkon mukaan Suomesta olisivat mukana myös muun muassa Insta , traktoreistaan tunnettu Valtra ja metsäkonevalmistaja Ponsse. Hanke on toteutuessaan konkreettinen esimerkki EU:n pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä puolustusalalla. Tuotekehitysraha tulisi siis unionilta, mikä helpottaa yritysten lähtemistä mukaan.

–  Kunhan EU:n komissio ja parlamentti saavat hyväksyttyä uuden budjetin, niin siitä riippuen tämän vuoden puolella tulee ensimmäisiä ratkaisuja siitä, mitkä hankkeet on hyväksytty, Hulkko kertoo.

Suomen tapauksessa uusi ajoneuvo käytännössä korvaisi tällä vuosikymmenellä vanhenevat telakuorma-autot, joita ei kannata enää modernisoida.

Hävittäjävalinta vaikuttaa myös Maavoimiin

Puolustusvoimia koskevassa keskustelussa on puhuttu viime aikoina paljon Merivoimien ja Ilmavoimien suurhankkeista, uusista sotalaivoista (Laivue 2020) ja hävittäjäiistä (HX-hanke). Hulkon mukaan Maavoimat odottaa Hornetien seuraajaratkaisua mielenkiinnolla, koska konetyypistä riippumatta sieltä on tulossa erityyppistä tukea myös maajoukoille. Tämä taas merkitsee sitä, että Maavoimat voi poistaa samoja asioista omalta hankintalistalta ja panostaa johonkin muuhun.

– Eri (hävittäjä)vaihtoehdoissa tuo tukirepertuaari vaihtelee, ja tällä hetkellä emme voi sitä ennakoida, Hulkko sanoo.

Eri puolustushaarojen verkottunut yhteistyö on yleisemminkin tätä päivää – ja varsinkin tulevaisuutta. Haittana ovat kuitenkin olleet Maa-, Meri- ja Ilmavoimien erilaiset johtamisjärjestelmät ja niiden rajapinnat. Viivettä tulikomentojen välittymisessä maasta niin hävittäjään kuin laivaan on pyritty poistamaan jo nykyvälineillä, mutta tässä tuntuu riittävän Hulkon mukaan vielä tekemistä.

Tarpeettomat tai elintärkeät sukset

Viime syksyn Kaakko 19 -pääsotaharjoitukseen osallistui paljon reserviläisiä, mutta lykkäysten takia suunnitellusta koulutusmäärästä lopulta jäätiin hiukan. Hulkon mukaan moinen ei saa toistua.

– Yhtään reserviläistä vähempää Maavoimat ei kouluta kuin meille on käsketty, vaan mieluummin vedetään reilusti yli, Hulkko kertoo alkuvuodesta antamastaan käskystä.

Sateisessa Helsingissä tuli puheeksi myös poikkeuksellisten säiden vaikutus varusmieskoulutukseen. Lumisessa pohjoisessa koulutus alkaa talviselviytymisen harjoittelulla.

– Fakta on se, että Etelä-Suomessa sotilas ei saa välttämättä suksia jalkaansa. Pohjoisessa on sääntö, että älä jätä koskaan suksia, muuten olet mennyttä, Hulkko kertoi.

Kommentoi

Palvelut