Mielipide: Ammattilaisia ei korvata työllistetyillä

Tero Auvinen, Eija Leino, Olli Manninen

Vastauksena Susanna Simpasen mielipidekirjoitukseen (IH 8.6.) haluamme tuoda esiin seuraavat asiat koskien työllisyydenhoitotoimintaa Heinolassa.

Kirjoittaja esitti käsityksenään, että kaupunki korvaa keinotekoisesti ammattilaisia työllistetyillä ihmisillä. Kaupunki ei toimi näin, eikä se ole työllisyydenhoidon tarkoitus. Heinolassa työllistämistoimia toteutetaan monialaisena yhteistyönä kaupungin, TE-toimiston ja kolmannen sektorin kanssa.

Tavoitteena on järjestää työnhakijoille yksilöllisiä palveluja työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi työkokeilut, palkkatukityöllistäminen sekä kuntouttava työtoiminta. Työkokeilu lähtee työnhakijan, ei työnantajan tarpeesta. Työnantajat eivät toisin sanoen tarvitse työkokeilijoita, vaan työnhakija tarvitsee varmuutta siihen, onko hänellä valmiuksia siirtyä työmarkkinoille. TE-toimisto ei hyväksy työkokeilun käyttöä, mikäli sillä olisi kilpailua vääristävä vaikutus.

Kirjoittaja toteaa, mikä kuntouttavan työtoiminnan rooli on hänen mielestään alun perin ollut. Se pitää edelleen paikkansa –  ajatus on saada syrjäytyneitä tai vaarassa olevia pääsemään kiinni työelämään ja vahvistaa asiakkaiden arjen ja elämän hallintaa, ja tämän mukaisesti Heinolan kaupunki toimii.

Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat kuntoutuksessa enimmillään 20 tuntia viikossa enintään neljänä päivänä, eivät siis täysipäiväisesti, kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa. Ihmiset, joita kuntoutetaan kohti avoimia työmarkkinoita, ovat valmennuksessa, jossa arvioidaan, onko heillä edellytyksiä päätyä esimerkiksi avoimille työmarkkinoille. Kaupunki ei korvaa yhtään työntekijää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksella.

Heinolan kaupungin tuottamassa kuntouttavassa työtoiminnassa on vain muutama asiakas avustamassa vakituista henkilöstöä muiden työskennellessä Työpaja Torpalla. Kaupunkiorganisaation ulkopuolella heitä on sijoittuneena kolmannelle sektorille; yrityksissä heitä ei ole.

Heinolassa ei ole määräaikoja kuntouttavan työtoiminnan asiakaskohtaiselle kestolle, eli vanhoja ei korvata uusilla.

Kirjoittaja esittää, että kun yhden orjan aika täyttyy, vanha korvataan uudella. On syytä todeta, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkuus on vapaaehtoista, kenenkään ei ole pakko osallistua siihen.

Heinolassa ei ole määräaikoja kuntouttavan työtoiminnan asiakaskohtaiselle kestolle, eli vanhoja ei korvata uusilla, vaan päinvastoin työtoiminnassa on mahdollista jatkaa, jos asiakas haluaa ja se katsotaan hänen kannaltaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteemme on lisätä paikkoja kysyntää vastaavasti lisätäksemme asiakkaiden hyvinvointia.

Kirjoittaja tekee oletuksen, että hänen mainitsemassaan kaupunginpuutarhurin yksikössä avautuvat työpaikat täytettäisiin kuntouttavan työtoiminnan ihmisillä. Näin ei ole, kuten edellä on jo todettu. Kirjoittaja käyttää myös ilmaisua tukityöllistetty, jolla puolestaan tarkoitetaan palkkasuhteisia ihmisiä, joiden palkkakustannuksiin osallistuu myös TE-toimisto.

Palkkatukeen ovat oikeutettuja ihmiset, joilla osaamisen puute, ikä, vamma tai sairaus vaikeuttavat heidän pääsyään avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen avulla palkatut Heinolan kaupunkiorganisaatiossa työskentelevät ihmiset tekevät avustavia töitä, eivät mitään tiettyä ammattiosaamista vaativia tehtäviä, ja palkkaus on tehtävän vaativuuden mukainen.

Näin ollen palkkatuki-ihmisetkään eivät korvaa ammattilaisia, vaan kun ammattiosaamista vaativa tehtävä tulee auki, siihen rekrytoidaan hakijat avoimella menettelyllä, ja palkkaus on työehtosopimuksen mukainen.

Kirjoittaja kyselee miten paljon kaupunki säästää työllisyydenhoidon avulla. Toiminnan tarkoitus ei ole työttömien työpanoksen saaminen, vaan työllisyydenhoitoa tehdään ihmisten vuoksi. Kaupungin työttömyysprosentti on toukokuun lukujen perusteella 20,9.

Työllisyydenhoidon budjetoidut nettokustannukset ovat tänä vuonna noin kolme miljoonaa euroa, joista yli puolet on Kelan laskuttamia työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja. Panostamme siis huomattavan paljon siihen, että mahdollisimman moni työtön päätyisi itsensä ja yhteiskunnan kannalta parempaan tilanteeseen, kuten avoimille työmarkkinoille, koulutukseen tai joissain tapauksissa eläkkeelle.

Ilman työllisyydenhoitoa Kela-maksut olisivat huomattavasti suuremmat ja työttömien tila huonompi.

Auvinen on työllisyyskoordinaattori, Leino sosiaalipalvelujohtaja Heinolan kaupungilta, Manninen Hämeen TE-toimiston palveluesimies.

Keskustelu