Mielipide: Laiminlyönnit hoivakodeissa on tutkittava kunnolla – Jopa puolet koronakuolemista Euroopassa tapahtui hoivakodeissa

Sirpa Pietikäinen

Ovatko koronaviruskatastrofista johtuneet laiminlyönnit hoivakodeissa viimeinen pisara, joka saa meidät vihdoin havahtumaan siihen, kuinka huonosti hoidamme ikäihmisiämme normaalitilanteessakin?

Olen ehdottanut Euroopan laajuista hoivastrategiaa jo aiemmin, ja se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Ihmisillä tulee olla hoivan järjestämisessä valinnanvaraa, hoivan täytyy olla kotiin tai kodinomaisiin oloihin perustuvaa ja minimihoitajamitoitus tulee säätää riittäväksi.

Koronan toisen aallon nyt kiihtyessä ja taudin levitessä nuoresta väestöstä vanhempaan emme voi vältellä keskustelua ensimmäisen aallon uhreista vanhainkodeissa ympäri Eurooppaa. Emme voi antaa saman enää toistua.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto on arvioinut, että keväällä ensimmäisessä covid-19-tautiaallossa jopa puolet virukseen liittyvistä kuolemista Euroopassa tapahtui hoivakodeissa. Tämä on tutkittava perinpohjaisesti, ja mahdolliset laiminlyönnit ja virheet on käsiteltävä.

On hyvin huolestuttavaa, että tilanteessa, jossa Euroopan väestöstä vain noin 0,5 prosenttia eli 3,7 miljoonaa eurooppalaista asuu vanhainkodeissa, tapahtui niissä puolet koronavirukseen liittyvistä kuolemista.

Parlamentti kuulee torstaina 8.10. komission lausuman aiheesta. On selvää, että vanhusten hoito puhuttaa tulevaisuudessa vielä pitkään. Monien hoivakotien toiminta, hoivakotien resursointi ja hoivan taso olivat jo ennen koronapandemiaa huonossa jamassa, mutta koronaviruskatastrofi on paljastanut useita järkyttäviä laiminlyöntitapauksia vanhusten hoivakodeissa ympäri Eurooppaa.

Puutteellinen varautuminen, suojavälineiden ja henkilökunnan puute ja henkilökunnan loppuun palaminen olivat uhkana myös Suomessa.

Raportit eurooppalaisista hoivakodeista ovat pysäyttävää luettavaa: koronavirukseen sairastuneita ei ole viety lääkäriin eikä hoidettu kunnolla, vaan heille on esimerkiksi annettu morfiinia, kun olisi pitänyt nesteyttää ja antaa happea. Meidän tulee etsiä yhteistä eurooppalaista ratkaisua, jolla takaamme ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittavan vanhustenhoidon kaikille eurooppalaisille.

Puutteellinen varautuminen, suojavälineiden puute, liian vähäinen henkilökunta ja pahimmassa tapauksessa henkilökunnan loppuun palaminen olivat myös meillä Suomessa uhkana, mutta johti karmiviin laiminlyönteihin joissakin hoitopaikoissa Euroopassa. Tämä kaikki on altistanut hoivakotien asukkaita suhteettomasti koronavirukselle.

Toisaalta asukkaiden eristäminen ja omaisten vierailujen kiellot ovat olleet ahdistavia, sekä huonontaneet monen fyysistä vointia, kun säännöllistä kuntoutus- ja päivätoimintaa ei ole rajoitustoimenpiteiden takia voitu järjestää. Etenkin monen muistisairaudesta kärsivän tila on rajusti huonontunut kevään aikana koronan lieveilmiöiden takia. Jatkuva yksinolo ja eristäytyminen on rankkaa kenen tahansa, perusterveenkin, mielenterveydelle.

On surullista, että tarvitsemme globaalin koronakriisin kaltaisen herätyksen ja vasta tuhansien ennen aikaisten kuolemien jälkeen silmämme avautuvat näkemään vanhainkotien hälyttävän tilan. Asukkaat ja henkilökunta ovat joutuneet turhaan alttiiksi hengenvaaralliselle koronavirukselle, kun kriisivalmius yksiköissä ei ole ollut ajan tasalla.

Koronakriisin aiheuttamat tuhot hoivakodeissa tulee tutkia kunnolla Euroopan laajuisesti.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kok.).

Keskustelu