Mielipide: Huomio nuorten mielenterveyden tukemiseen koronakriisin jälkihoidossa

Esa Iivonen, Jaana Vastamäki

”Jokaisen nuoren mieli on arvokas” on maailman mielenterveyspäivän teemana tänä vuonna. Teema on ajankohtainen, sillä koronakriisi on vahvasti vaikuttanut juuri nuorten mielenterveyteen.

Monet nuoret ovat kokeneet yksinäisyyttä, ahdistusta ja masentuneisuutta ja joutuneet eristäytymään ja kantamaan huolta tulevaisuudesta. Mielenterveyshaasteiden ja yksinäisyyden kasvu on näkynyt muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa.

Korona-aika on vaikuttanut erityisen vahvasti tyttöjen ja nuorten naisten mielenterveyteen. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki tänä vuonna noin 30 prosenttia tytöistä, kun kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli 20 prosenttia.

Valtion nuorisoneuvoston ja Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat korona-aikana tunteneet enemmän stressiä kuin vanhemmat ikäluokat. Etenkin työttömät nuoret kokivat selvästi muita enemmän stressiä.

Suomi painiskelee lähivuosikymmenten aikana työvoimavajeen kanssa. Samaan aikaan monet nuoret eivät pääse kiinni työelämään mielenterveyssyiden vuoksi. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet, kun vanhemmilla ikäluokilla eläköityminen mielenterveyssyistä on vähentynyt.

Nuorilla alle 35-vuotiailla mielenterveyssyyt ovat suurin eläköitymisen ja myös sairauspoissaolojen peruste. Kun vuonna 2020 sairauspoissaolot yleisesti kääntyivät laskuun, pysytteli 16–34-vuotiaille mielenterveyssyistä maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä lähes ennallaan. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat poissaolot lisääntyivät korona-aikana.

Jokaisessa kohtaamisessa voidaan vahvistaa nuoren mielen terveyttä.

Korona-aika on syventänyt työhyvinvoinnin kuilua nuorten ja pidempään työelämässä olleiden työntekijöiden välille. Kun korona-aikana suomalaisten työhyvinvointi on keskimäärin heikentynyt vain vähän, on nuorten kohdalla syytä huolestua.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan alle 35-vuotiaiden työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi. Etätyöhön siirtyminen on voinut olla nuorille erityisen haastavaa, sillä työyhteisön ja esihenkilön tuki jää etätyössä helposti ohuemmaksi. Läsnätyössä työkuormitusta ovat voineet lisätä uudenlaiset kuormitustekijät.

Keinoja kaiken ikäisten mielenterveyden tukemiseen tarjoaa Työelämän mielenterveysohjelma, joka korostaa ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä.

Nuorten mielenterveyttä tukevan työn ja palveluiden vahvistamisen tulee olla keskeisimpiä koronakriisin jälkihoidon toimista niin oppilaitoksissa, työpaikoilla, sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin koko yhteiskunnassa. Palvelu- tai hoitojärjestelmä ei yksin riitä tukemaan nuoria.

Mielenterveyden edistämisessä tärkeitä ovatkin nuorten arkiympäristöt. Kiva koululuokka ja kannustava opettaja, ensimmäiset työelämäkokemukset ja nuoren osaamista arvostavat työkaverit ja esihenkilö, mieluiset harrastusmahdollisuudet ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuminen ovat mielenterveyttä vahvistavia tekijöitä.

Jokaisessa kohtaamisessa voidaan vahvistaa nuoren mielen terveyttä.

Kirjoittajista Iivonen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija ja Vastamäki sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija.

Kommentoi