Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Mielenterveys on tärkeä osa ihmisten hyvinvointia

Mielenterveyden ongelmiin on liittynyt häpeän tunne. Kielteiset asenteet ja syrjintä ovat todellista. Emme uskalla puhua mielen ongelmista, vaikka ne ovat tavallisia, ihmisen elämään kuuluvia.

Hyvä mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista. Hyvä mielenterveys on jokaisen ihmisen ja yhteiskuntamme voimavara. Se lisää elämänlaatua ja yhteiskuntamme tuottavuutta.

Mielenterveyden häiriöt aiheut­tavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia ja yksilötasolla inhimillistä kärsimystä. Lähes 20 prosentilla suomalaisista on jonkinlainen mielenterveyden häiriö.

Pandemia on lisännyt mielenterveyden ja kriisien riskiä. Stressitasot ovat korkealla, vastakkainasettelua ja vihapuhetta sekä turhautumista tilanteeseen on havaittavissa. Herkemmät ihmiset, yksinäiset tai syrjäytymisvaarassa olevat ovat heikommassa asemassa. Emme huomaa kilpailu- ja suoritekeskeisessä yhteiskunnassa heitä. Nuoret koululaiset ja opiskelijat ovat selvästi kärsineet tilanteesta.

On hyvä muistaa, että työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua. Tulevaisuus on nuorten, ja heille yhteiskunnan on tarjottava tukea ja turvaa. Työelämässä tarvitaan mukautumiskykyä, uuden oppimista, tunteiden hallintaa, luovuutta ja hyvää yhteistyötä, toinen toistemme kanssa. Nämä kaikki ovat turvallisen elämän ja toimivan arjen tekijöitä.

Tilanne on vaikea, on tärkeää myöntää se. Päätä ei kannata laittaa pensaaseen.

Palvelujen saatavuuden ja kysynnän välillä on iso epäsuhta. Vain viisi prosenttia terveydenhuollon menoista käytetään mielentervey­den hoitoon, mutta työeläkkeistä 44 prosenttia johtuu mielenterveydestä.

Arjen paineet aiheuttavat pahoinvointia ankarassa kilpailussa. Inhimillisyys ja aito toinen toistemme tukeminen on jäänyt syrjään. Epäterve kilpailu on lisääntynyt. Palvelujen piiriin on kuukausien jonot, ja lääkehoito korostuu. Keskusteluapua tai ihmisten aitoa kohtaamista on vaikea saada pitkien jonojen ja työn vaativuuden vuoksi.

Etävastaanotto ei ole kaikissa tapauksissa ratkaisu. Etävastaanotto voi jopa lisätä ulkopuolisuuden ja yksin jäämisen tunnetta.

Mitä sitten pitää tehdä?

Hoitolupaus koskee kaikkia. On hyvä muistaa, että hyvät palvelut ovat turvallisen arjen perusta. Nykyhallitus on tehnyt mielenterveysstrategian, jossa korostuvat mielenterveys pääomana, mielenterveysoikeudet ja ihmisten tarpeita vastaavat hyvät palvelut.

Jokainen tarvitsee turvallisen hoitosuhteen. Palvelujen on vastattava kysyntää, ehdottomasti. Tarvitaan uusia osaajia ja lisää voimavaroja. Etähoitoja tulee käyttää harkiten, ja mielenterveyden hoitopalveluja on lisättävä merkittävästi myös perustasolla.

Haluan korostaa vahvaa osaamista. Epäpäteviä ja itseoppineita terapeutteja tulee valvoa. Eettisyys korostuu mielenterveyspalvelujen tuottamisessa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tulee kehittää maksuttomaan suuntaan. Asiakkaiden maksuosuus on vielä tällä hetkellä korkea ja se voi olla terapian este.

Yhdenvertaisuus on tavoite. Yhteiskuntamme tulee tarkastella arvoja, rakenteita ja niitä toimintamalleja, jotka aiheuttavat ristiriitaa ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin kanssa. Ollaan tueksi toinen toisillemme, armollisesti ja aidosti välittäen. Tehdään tekoja ja päätöksiä yhdessä.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas (sd.).