Hyvinvointialueiden työskentely on aluevaalien jälkeen nopeasti etenevässä valmisteluvaiheessa. Alueiden strategioita valmistellaan kevään aikana. Kulttuurihyvinvointi kuuluu sote-uudistukseen osana kaikenikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä.
Vuonna 2019 WHO julkaisi tähän asti laajimman kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien tutkimusta kartoittavan raportin, "What is the evidence of the role of the arts in improving health and well-being? ". Raportti kattaa yli 3 000 tutkimusta ja antaa vahvaa näyttöä siitä, kuinka taide ja kulttuuri tuottaa hyvinvointia ja auttaa sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä.
Onko kulttuurihyvinvointi otettu osaksi uusien hyvinvointialueiden strategioiden valmistelua? Mielestämme jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla kulttuurihyvinvoinnista vastaava ammattilainen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakennetta. Tehtävän ytimessä on yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sote-palveluiden, osallisuuden asiantuntijoiden sekä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Taiteelliset terapiamuodot avaavat kuntoutukseen ja hoitoon uusia mahdollisuuksia ja niiden vahvistaminen rakenteissa tukee yksilön mahdollisuutta toipua ja vahvistaa hyvinvointiaan sekä terveyttään. Taideterapiat tulee sisällyttää hyvinvointialueilla hoito- ja kuntoutusmuotojen valikoimaan.
Hyvinvointialueella tulisi ottaa käyttöön hyvinvointi- ja kulttuurilähetteet tai yhdenvertaista osallistumista lisäävä kulttuuripassi, kuten Kaikukortti, joita voi saada esimerkiksi sote-keskuksista, neuvoloista ja eri sote-ammattilaisilta. Erittäin tärkeää on vahvistaa myös pienituloisimpien yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua kulttuuritoimintaan sekä vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia myös kulttuuria hyödyntäen.
Kulttuuritoimintaan osallistuminen vähentää masentumisen riskiä ja suojaa ihmistä muistisairauksien kehittymiseltä.
Taideterapiat tulee sisällyttää hyvinvointialueilla hoito- ja kuntoutusmuotojen valikoimaan.
Hyvinvointialueiden tulee lisäksi turvata niiden ihmisten yhdenvertainen oikeus osallistua kulttuuriin, jotka ovat pitkäaikaisen hoivan tai hoidon piirissä, eivätkä pääse palveluiden piiriin. Tutkimustiedon pohjalta nämä ihmiset jäävät kulttuuritoiminnan ulkopuolelle. On kuitenkin tärkeää vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan päästä kulttuurin äärelle. Alueiden tulee varmistaa tämä mahdollisuus.
Korona on vaikuttanut vahvasti kulttuurin kenttään, minkä seurauksena kulttuurihyvinvointia edistävä toiminta on pandemian seurauksena ohentunut.
Olisi tärkeää, että hyvinvointialueet tekisivät pandemiasta toipumisen suunnitelman, jossa hoito- ja hoivavelan lisäksi suunniteltaisiin myös hyvinvointivelan kiinni kuromista. Tässä työssä olisi viisasta hyödyntää kulttuurihyvinvointia edistäviä keinoja sekä taideterapiamenetelmiä.
Kirjoittajista Lohikoski on kansanedustaja (vas.) ja Taiteen Sulattamo ry:n puheenjohtaja, Lafghani Taiteen Sulattamo ry:n toiminnanjohtaja.
Hyvinvointialueella tulisi ottaa käyttöön hyvinvointi- ja kulttuurilähetteet tai kulttuuripassi.