Mielipide | Aluevaltuutettujen on hyvä muistaa myös kokemusasian­tuntijat

Aluevaltuutetuilla on hyviä syitä muistaa myös kokemusasiantuntijat. Viittaan Itä-Hämeen mielipidesivulla (IH 28.2.) julkaistuun Soste Suomen sosiaali ja terveys ry:n Anne Knaapin ja Anita Hahl-Weckströmin ansiokkaaseen kirjoitukseen siitä, miksi järjestöt kannattaa ottaa mukaan uusien hyvinvointialueiden palveluiden suunnitteluun.

Niin tässä kirjoituksessa, kuin muissakin aihetta sivuavissa artikkeleissa, korostetaan asiakaslähtöisiä palveluita sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien ja toimijoiden kesken. Tällaisia palveluita ei saada aikaan ilman kokemusperäistä tietoa. Siksi ihmettelenkin, että missään yhteydessä vastaani ei ole tullut mainintaa kokemusasiantuntijoista.

Päijät-Hämeessä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyöstä mielenterveys- ja päihdepuolella on saatu hyviä kokemuksia. Yhteiskehittämistä tehdään eri toimijoiden kesken.

Somaattisella puolella toiminta ottaa vielä ensiaskeleitaan. Tilanne toivottavasti muuttuu, kun kokemusasiantuntijuus tulee tutummaksi ja sen mukanaan tuomat hyödyt ymmärretään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme on edelleen valitettavan hierarkkinen. Kokemusasiantuntijan koulutuksen saanut potilas saattaa aiheuttaa ammattilaisten keskuudessa ristiriitaisia tunteita.

Kokemusasiantuntijuudella ei pyritä korvaamaan ammattiauttajien työtä, vaan täydentämään sitä. Tietoa ja kokemusta yhdistelemällä on tavoitteena löytää uusia tapoja tuottaa entistä toimivampia palveluita.

Jospa aloittaisimme hyvinvointipalveluiden uudistamisen tällä kertaa ruohonjuuritasolta.

Pelkkä kokemus ei tee kenestäkään asiantuntijaa, vaan kokemustietoon pitää yhdistää koulutus. Kokemusasiantuntijalla on omakohtainen tai läheisen kokemus psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta, vammautumisesta tai jostain muusta haastavasta elämäntilanteesta. Koulutettu kokemusasiantuntija on käsitellyt koulutuksessa kokemuksiaan, ja hänellä on halu olla mukana erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.

Kokemusasiantuntijoilla on valmiudet toimia hyvin moninaisissa tehtävissä eri organisaatioissa. He voivat kertoa omaa kokemustarinaansa ja pitää luentoja eri kohderyhmille. Heiltä löytyy osaamista haastatella potilaita ja heidän läheisiään.

Muita tyypillisiä tehtäviä ovat muun muassa erilaisten palveluiden kehittäminen, ammattilaisen työparina toimiminen ja työryhmiin ja tapahtumiin osallistuminen.

Jospa tällä kertaa aloittaisimme hyvinvointialueiden palveluiden uudistamisen ruohonjuuritasolta emmekä norsunluutornista. Asiakkaan tai potilaan tarpeita vastaavia palveluita ei synny ilman heidän kokemustaan.

Päijät-Hämeen alueelta löytyy varmasti päteviä kokemusasiantuntijoita näiden henkilöiden tueksi ja tulkeiksi ammattilaisten kanssa saman pöydän ääreen.

Kirjoittaja on lahtelainen kivun kokemusasiantuntija, kipupotilas ja sairaanhoitaja.