Yksi Suomen poliittisen historian suurimmista uudistuksista käynnistyi vuoden alusta. Hyvinvointialueet ottavat vastuun alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Päijät-Hämeessä tämä tarkoittaa huolenpitoa lapsen syntymästä ihmisen ehtoohetkeen. Olemme valmistelleet siirtymistä keväästä asti.
On totta, että demokratia maksaa, mutta nyt se myös toteutuu kunnolla. Hyvinvointiyhtymässä päätöksiä tehneet henkilöt olivat puolueiden valitsemia, ja se on aidosta demokratiasta kaukana.
Ero on merkittävä. Nyt kyse on kansanvaltaisesta hallinnosta, jonka alla olevia palveluita käyttää elämänsä jossain vaiheessa noin sata prosenttia päijäthämäläisistä. Kansalaisten osallistamista palveluiden järjestämiseen toteutetaan demokraattisten vaalien kautta. Parempaa järjestelmää ei ole keksitty. Meillä on lähinaapurissa demokratiasta kaukana oleva toisenlainen järjestelmä, enkä ole vakuuttunut, meneekö siellä paremmin tai käytetäänkö rahavarat fiksummin.
Voin vakuuttaa, että suurin osa poliitikoista tekee luottamustehtävässään pyyteetöntä työtä kansalaisten hyväksi käyttäen omaa ja perheen aikaa myös merkittävästi ilman mitään korvausta. Hyvinvointialueen luottamushenkilöpaikoista merkittävä osa on säädetty laissa ja ensimmäistä kertaa historiassa asukkaat, yhdistykset ja monet järjestöt pääsevät mukaan päätöksentekoon.
Kuntien rakenteita on pakko tarkastella jopa lainsäädännöllisesti.
On todettava myös, että vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto sekä järjestöneuvottelukunta ovat lailla säädettyjä vaikuttamistoimielimiä. Palvelujen kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa on olennainen osa tulevaisuutta.
Hyvinvointialueen talousarvio on lähes miljardi euroa, ja rahoitus tulee suoraan valtiolta, ei kunnilta. Aluehallituksen puheenjohtajan korvaus on puolet pienempi kuin Lahdessa vastaava tehtävä. Lahdessa varapuheenjohtajat saavat saman korvauksen, kuin aluehallituksen puheenjohtaja, vaikka Lahden budjetti on vai kolmasosa hyvinvointialueen budjetista.
Paljon isompi asia median seurattavaksi on, miten peruskunnat sopeuttavat toimintansa sote-uudistuksen jälkeen. Ajattelen, että kuntien rakenteita on pakko tarkastella jopa lainsäädännöllisesti. Tarvitaanko nykyisen kokoisia luottamushenkilöorganisaatioita?
Entä sopeuttavatko kunnat hallintoa, kun budjetista suurin osa on siirtynyt hyvinvointialueille? Tarvitaan suurta rohkeutta purkaa rakenteita, että rahat riittävät olennaiseen eikä verotusta tarvitse nostaa äärettömyyksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kunnat voivat vaikuttaa lisäämällä asukkaiden hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistä. Se on suoraa verorahojen säästöä sairauskuluissa.
Demokratia ei voi toimia ilman tarkoituksenmukaisia rakenteita. Aluevaltuutetut on valittu vaaleilla päijäthämäläisten edunvalvojiksi, eikä vahtimaan kunnan etua. Päättäjiltä pitää vaatia asioiden asettamista sellaiseen asentoon, että maakunnan asukkaat saavat palveluita.
Me olemme kirjanneet strategiaan tavoitteeksi olla Suomen paras hyvinvointialue sen asukkaille ja myös tuhansille sosiaali- ja terveysalan osaaville työntekijöille. Työ on vasta alussa. Uskon, että onnistumme siinä, mutta se vaatii paljon työtä. Jos näin ei tapahdu, vaaleissa on syytä tehdä vaihdoksia.
Kirjoittaja on aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, aluevaltuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnan puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok.).