Pin up viettelee viattomasti huumoria unohtamatta

Reeta Raiviolle tyyli on elämäntapa, Niina Äijälälle harrastus. Ystävykset puuhaavat omaa kilpailua Päijät-Hämeeseen.

Reeta Raiviolle ja Niina Äijälälle poseeraaminen on tuttuakin tutumpaa puuhaa. Sari Asikainen

Sari Asikainen

Värikkäin printtikuosein koristeltuihin mekkoihin pukeutuneet Reeta Raivio ja Niina Äijälä ovat syksyn harmaudessa elämäniloa hehkuvia huutomerkkejä.

Ulkona vihmoo vettä, mutta kauniisti asetellut kampaukset ovat vielä heinolalaiskahvilassakin kohdillaan. Ystävysten tyyli kellohelman alta pilkistävine tyllihameineen ja värikkäine yksityiskohtineen on oppikirjamaista pin upia, ja kaksikko saakin ansaitusti osakseen ihailevia katseita ja kommentteja.

– Jotkut saattavat kaupassakin tulla juttelemaan ja ihastelemaan, Äijälä hymyilee.

Fiftari- ja pin up -maailma ovat olleet tärkeä osa Raivion elämää ja nuoresta saakka. Pin up -mallikeikkoja hän on tehnyt vuodesta 2013 saakka, ja hän tarjoaa esiintyjä- ja kauneuspalveluita taitelijanimellään Cherry Emilie.

– Jutussa on mukana koko perhe. Miehen kautta on jenkkiautoharrastus, ja lapsillekin tulee puettua baseball-takkia ja laitetaan tukkaa, neljän pienen lapsen äiti hymyilee.

Kyllä äidit voivat harrastaa vaikka olisi pieniä lapsiakin.

Pin up -malli Reeta Raivio

Äijälä tutustui pin upiin ystävystyttyään Raivion kanssa seitsemisen vuotta sitten. Kuvaamisesta ja stailaamisesta innostunut ystävä pyysi Äijälää muun muassa hius- ja meikkimalliksi. Niin pin upin maailma tempaisi mukaansa kuin vähän vahingossa.

Jos ennen pin up jakaantui niihin joille tyyli on elämäntapa ja niihin jotka suhtautuvat pin upiin puhtaasti harrastuksena, ei jakolinja ole enää yhtä syvä kuin aiemmin.

– Kun aloitin kisat ja mallityöt, niin enemmän jaoteltiin pin upeja harrastajiin ja heihin, joille tyyli on elämäntapa. Nyt olemme enemmän yksi tiivis yhteisö, Raivio kuvailee.

Kilpailu on kuitenkin oleellinen osa pin up -kulttuuria. Erilaisia kisoja järjestetään Suomessa kymmenkunta vuodessa, mutta sijoituksista ei taistella veren maku suussa.

Tärkeintä tapahtumissa on yhteisöllisyys – samanhenkisten ihmisten tapaaminen, uusien ystävien saaminen sekä kokemusten, näkemysten ja vinkkien jakaminen. Lavan takana ei kyräillä vaan ihastellaan toisten ulkonäköä ja lainataan kanssakisailijoille mekkoja ja tyllejä.

– Jotkut pin upit eivät kisaile ollenkaan. Mutta on mukava saada kokemusta lavalla olemisesta, Äijälä kertoo.

Heille, jotka haluavat myös tienata pin upilla, kilpailut ovat tärkeitä näyttäytymispaikkoja.

– Suomen piirit ovat pienet. Jos sinua ei näy missään, harvemmin tulee myöskään työkeikkoja. Vaikka en ole kisoissa saavuttanut sijoituksia, niin töitä olen saanut, Raivio kertoo.

Kisoihin on yleensä lähdettävä pitkienkin matkojen päähän. Pari viikkoa sitten Äijälä kisasi Tahkolla ja Raivio Vantaalla. Kaksikko onkin alkanut puuhata Päijät-Hämeen alueelle omaa kisaa ensi vuodelle.

– Täällä on paljon harrastajia, mutta ei juuri kisoja, Raivio kertoo.

Naiset kuvailevat pin up -maailmaa irtiotoksi arjesta. Se antaa mahdollisuuden olla esillä rohkeasti omana itsenään.

Pin up on monelle itsetunnon nostattaja: on ihanaa tulla positiivisesti huomatuksi.

– Kotona kuljen usein college-housuissa hiukset nutturalla. Töissä ei saa käyttää meikkejä on tietynlaiset työvaatteet, eivätkä ensihoitajankaan työvaatteet ole nätit. Harrastuksen parissa saan laittaa itseni kauniiksi ja naiselliseksi, Äijälä kertoo.

Niina Äijälä kertoo harrastuksen tuoneen lisää itsevarmuutta. Asko Pesonen

Raiviolle pin up on myös arkityyli, mutta hän tunnistaa tunteen, jonka täydellisesti huolitellusta ulkoasusta saa. Sen huomaavat niin kaupan tutut myyjät kuin läheisetkin.

– Jos on vähän enemmän laittautunut, niin lapsetkin saattavat kysyä että mihin kisoihin olen lähdössä, Raivio naurahtaa.

Molempien kotona vipeltää neljä pientä lasta, ja Raivion puoliso tekee kuljetusalan työtä joka pitää hänet arkisin tien päällä. Äijälän arki puolestaan täyttyy kihlatun kanssa kotia pyörittäessä ja perustason ensihoitajan opinnoissa sekä keikkatöissä lähihoitajana.

– Kisoihin lähteminen ja kuvaukset vaativat toki suunnittelua, mutta kyllä äidit voivat harrastaa vaikka olisi pieniä lapsiakin, Raivio kannustaa.

Vaikka pin up on Suomessakin tehnyt uutta tulemistaan, sekoitetaan viattomasti viettelevä ja kiusoitteleva tyyli joskus avoimen seksuaaliseen ilmaisuun.

– Ajatellaan, että ollaan strippareita. Mutta vanhemmat ihmiset tietävät paremmin mistä on kyse. Oma ulkonäkö tuo heille joskus nuoruusajat mieleen, Raivio hymyilee.

Hän korostaa myös pin upin hauskuutta – kaikki tehdään pilke silmäkulmassa. Pin upin ei myöskään odoteta sopivan mihinkään tiettyyn muottiin.

– Ulkonäkö, koko tai ikä ei ole koskaan este.

Mikä?

Pin upin kultakausi oli 1940–60-luvuilla

Pin up syntyi 1800-luvulla, kun lehdet alkoivat kilpailla keskenään lukijoiden huomiosta.

Yksi tapa erottautua oli asettaa kansikuvaan värikäs piirroskuva kauniista naisesta.

1800-luvulla syntyi myös keskiaukeaman tyttö, jonka kuvan saattoi irrottaa lehdestä ja kiinnittää seinälle nuppineulalla. Tästä juontuu myös nimi ”pin up”.

1900-luvun alussa markkinoille tulivat pin up -tyyliset seksikkäät piirrospostikortit, jotka olivat etenkin sotilaiden suosiossa.

1920- ja 1930-luvuilla Yhdysvalloissa syntyi lukuisia pin up -lehtiä. Myös kioskikirjallisuus hyödynsi pin upien vetovoimaa räväkässä kansikuvituksessaan.

Pin up -kuvat edustivat 1940-luvulta alkaen amerikkalaista elämäntapaa ja isänmaallisuutta, ja olivat flirttailevassa viattomuudessaan laajalti suosittuja. Aihetta käytettiin runsaasti paitsi kalentereissa, myös elokuvissa ja mainonnassa 1920-luvulta aina 1970-luvulle.

Maalatut pin up -kalenterit menettivät 1960-luvun lopulla suosiotaan. 1970-luvun puoliväliin mennessä lähes kaikki tyttökalenterit olivat jo valokuvattuja.

Lähteet: Wikipedia, pin-up.fi

Keskustelu