"Ymmärrän, että elämäni tiimalasissa ei voi olla enää paljon hiekkaa" – kolme iäkästä kertoo, miltä tuntuu, kun elämän loppusuora häämöttää

Jukka Junnola tuntee eläneensä rikkaan elämän. Hän käy päivittäin tervehtimässä kahta lemmikkikaniaan. Katariina Hakaniemi

Kun ikää alkaa kertyä, näkökulma elämään muuttuu. Vanhojen muisteleminen voi tuntua luontevammalta kuin tulevaisuuden suunnittelu. Aika juoksee, vaikka itse ei enää olisikaan kilpajuoksukunnossa.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi 9 viikoksi vain 1 €/vko ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa 1 €/vko Olen jo tilaaja