Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Emme saa sivuuttaa ennennäkemätöntä globaalia nälkäkriisiä

Maailman huomio on Ukrainassa, mutta sen varjossa leviää poikkeuksellisen laaja globaali nälkäkriisi. Ruoan ja energian raju hintojen nousu koettelee erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia tyttöjä.

811 miljoonaa ihmistä joutuu joka päivä kamppailemaan saadakseen ruokaa. Maailman ruokaohjelma WFP:n mukaan 45 miljoonaa ihmistä on nälkiintymisen partaalla tai kokee akuuttia nälkää. Vähintään 45 miljoonaa lasta kärsii näivettymisestä, joka on aliravitsemuksen vakavin muoto. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan.

Pelkästään Somaliassa 1,4 miljoonaa lasta on vakavasti aliravittuja ankaran kuivuuden ja kolmen perättäisen epäonnistuneen sadon vuoksi. Heistä 350 000 saattaa kuolla kesään mennessä, jos he eivät saa nopeasti apua. Koko Itä-Afrikassa lähes 5,7 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta.

Tämä kaikki on jäänyt Suomessa surullisen vähälle huomiolle.

Vaikutukset jatkuvat pitkään sodan loputtuakin.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin pitkästä kokemuksesta tiedämme, että kriisit osuvat erityisen kovaa ennestään syrjityimmässä asemassa oleviin tyttöihin. Heidät otetaan usein ensimmäisenä pois koulusta ja he syövät vasta poikien jälkeen, jos ruoka on vähissä.

Äärimmäisenä selviytymiskeinona perheet voivat naittaa tyttärensä: ruokittavana on yksi suu vähemmän ja myötäjäisrahat voivat auttaa muuta perhettä selviämään. Ilmastokriisin voimistamat kuivuudet altistavat tyttöjä myös sukupuolittuneelle ja seksuaaliselle väkivallalle, kun he joutuvat hakemaan vettä ja ruokaa entistä kauempaa kotoa. Tämä johtaa usein ei-toivottuihin raskauksiin.

Merkittävimmät globaalin nälkäkriisin syyt ovat ilmastokriisi, koronaviruspandemia ja konfliktit, nyt erityisesti Ukrainan sota. Ruokakriisi kehittyi jo ennen Ukrainan sotaa, mutta sota on pahentanut ja laajentanut sitä.

Ukraina ja Venäjä tuottavat yhteensä noin kolmanneksen maailman vientivehnästä. Ukraina on myös tärkeä auringonkukkaöljyn, maissin ja ohran tuottaja.

Normaalioloissa Ukraina kasvattaa tarpeeksi ruokaa 400 miljoonalle ihmiselle. Sota on keskeyttänyt tuotannon, ampaissut hinnat rajuun nousuun ja sotkenut logistiikkaketjut. Vaikutukset jatkuvat pitkään sodan loputtuakin.

Maailmaa koettelee ankarin nälkäkriisi vuosikymmeniin, ja tämän tulee näkyä suomalaisessa mediassa ja keskustelussa muiden kriisien rinnalla. Suomen valtion on vastattava pikaisesti kasvavaan humanitaariseen tarpeeseen.

Emme saa antaa ruokapulan viedä tulevaisuutta heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä.

Kirjoittaja on Plan International Suomen ohjelmajohtaja.